Mand snorker ved siden af kvinde

”Miehet kuorsaavat enemmän kuin naiset”

Kumpi on vanhempi: sinä vai elimistösi? Onko ihminen aamulla pidempi kuin illalla? Ihmisen elimistöstä ja sen toiminnoista on monenlaisia itsepintaisia uskomuksia. Testasimme niistä kymmenen.

keskiviikko 18. toukokuuta 2016 teksti Gorm Palmgren

1. ”Lihavat ja viinalle persot kuorsaavat kovimmin” Tutkimus todistaa miehet pääsyyllisiksi öisiin meluhaittoihin, sillä miehet kuorsaavat enemmän kuin naiset. Todennäköisimpiä kuorsaajia ovat pulskat keski-ikäiset. Myös alkoholilla on osuutta asiaan. Totta: Vuonna 2012 tehty tutkimus, johon osallistui 200?000 miestä ja naista, vahvistaa käsityksen, jota useimmat miehen kanssa nukkuvat naiset ovat pitäneet faktana jo pitkään: miehet kuorsaavat lähes kaksi kertaa niin usein kuin naiset. Kuorsaaminen yleistyy iän myötä. Keskiikäisistä miehistä kuorsaa noin 80 prosenttia – ja heistä lähes puolet joka yö. Kuorsaus syntyy hengitysteiden ahtaissa kohdissa varsinkin selällään nukuttaessa, kun nielua ympäröivät lihakset rentoutuvat ja kieli ja nielu painuvat alaspäin. Syytä miesten kuorsausalttiuteen ei tiedetä, mutta on havaittu, että esimerkiksi alkoholin käyttö, lihavuus ja jotkin lääkkeet lisäävät kuorsausta. Myös geenit vaikuttavat, sillä nielun rakenne on periytyvä ominaisuus.

2. ”Kainalokarvat pahentavat hienhajua” Tarua: Kainalokuoppa on kehon lämpimimpiä paikkoja, ja siellä erittyy paljon hikeä. Lämpimässä ja kosteassa bakteerien on hyvä elää, ja siksi kainalossa on paljon bakteereja, jotka käyttävät ravinnokseen hien sisältämiä valkuaisaineita, maitohappoa ja virtsa-ainetta. Hiki itsessään ei haise, vaan ”hienhajun” synnyttävät bakteerien tuottamat aineet, varsinkin trans-3-metyyli-2-heksaanihappo. Kun hiki leviää ihokarvoihin ja haihtuu niistä, iho pysyy kuivempana. Bakteerit lisääntyvät hitaammin kuivissa paikoissa, joten kainalokarvat vähentävät bakteerikasvustoa kainaloissa. Jos siis hienhaju häiritsee, kannattaa jättää kainalokarvat ajamatta.

3. ”Luut vähenevät iän myötä” Syntyessään ihmisellä on noin kolmesataa luuta, mutta myöhemmin osa niistä kasvaa yhteen. Luuston kehitys jatkuu 25 vuoden ikään asti. Siitä lähtien ihmisen kehossa on 206 luuta. Totta: Vauvalla on enemmän luita kuin vanhuksella. Aikuisella ihmisellä on 206 luuta, mutta vastasyntyneen luurangossa niitä on noin kolmesataa. Luita ei katoa lapsen kasvaessa, vaan osa niistä kasvaa yhteen muiden luiden kanssa. Esimerkiksi vauvan päälaki koostuu viidestä erillisestä luulevystä. Levyjen välissä on avoin sauma. Päälaella ja takaraivossa useampien levyjen kohtauspisteessä sauma on isompi. Näitä kohtia sanotaan aukileiksi. Pääkallon levyjen saumat ovat avoimia, jotta kallo pääsee laajenemaan aivojen kasvaessa. Aivojen koko kaksinkertaistuu lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Kahden vuoden iässä saumat ja aukileet ovat luutuneet ja kallo koostuu yhdestä luusta. Luiden yhteenkasvamista tapahtuu myös muun muassa lonkissa. Luiden määräksi vakiintuu 206 noin 25 vuoden iässä, mutta luustomassa voi kasvaa 30-vuotiaaksi asti.

4. ”Suoliston pinta-ala on tenniskentän kokoinen” Tarua: Suolisto ei ole tenniskentän vaan pikemminkin puolikkaan sulkapallokentän kokoinen. Tenniskentän koko on noin 300 neliömetriä, suoliston pinta-ala on 30–40 neliömetriä. Pinta-alan mittasi vuonna 2014 ruotsalainen anatomian tutkija Herbert Helander Göteborgin yliopistosta. Mittaus tehtiin röntgenkuvien ja suolistosta otettujen näytepalojen mikroskooppitutkimuksen perusteella. Suurimman osan muodostaa ohutsuoli.

5. ”Miehillä on erektio monta kertaa yössä” Totta: Kaikilla miehillä – ja varsinkin nuorilla miehillä – on useita erektioita yön aikana. Tutkimusten mukaan keskivertomies kokee nukkuessaan 3–4 erektiota yössä ja herää usein siitin jäykistyneenä. Yksiselitteistä syytä siittimen öiselle käyttäytymiselle ei ole löydetty. Yhden teorian mukaan erektiot syntyvät, kun täyttyvä virtsarakko puristaa hermoja, jotka säätelevät veren virtausta siittimen paisuvaiskudokseen. Toisen käsityksen mukaan erektio on ikään kuin siittimen normaalitila, jota mies ei pysty unessa torjumaan.

6. ”Päänsärky aiheutuu kivusta aivoissa” Tarua: Päänsärky ei synny aivoissa, vaikka siltä voi tuntua, kun päätä oikein jomottaa. Aivokudos ei tunne kipua, sillä siinä ei ole lainkaan tuntohermoja. Päänkivistys syntyy aivoja ympäröivässä kudoksessa, jossa on runsaasti hermoja.Varsinkin kallon pinnan sidekudos ja lihakset tuottavat jomotusta. Myös poskionteloiden ja silmäkuoppien kudokset ja aivojen pinnan verisuonet voivat ärtyä ja aiheuttaa tulehduksen, johon kudosten tuntohermot reagoivat. Kivun aistimus vaihtelee suuresti sen mukaan, missä kudoksessa se syntyy tai mikä on aiheuttanut tulehduksen. Yleisin päänsäryn muoto on ohimoilla, päälaella tai takaraivolla tuntuva puristava tai kiristävä jännityspäänsärky. Se johtuu niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitystilasta, mutta taustalla on usein myös henkisiä syitä, kuten masennusta, ahdistusta ja stressiä.

7. ”Ihmisen kehossa voi olla syntymätön kaksonen” Kohdussa osa alkion soluista voi irrota ja muodostaa kasvaimen, jossa on alkiosta peräisin olevia kudoksia, kuten karvoja, ihoa, hampaita tai jopa raajan alkuja. Kasvaimen solukko ei ole missään vaiheessa ollut elinkelpoinen yksilö. Tarua: Internetistä ja urbaanitarustosta löytyy monia kertomuksia tapauksista, joissa aikuisilta pois leikattujen kasvaimien sisältä on löydetty ”piilokaksosen” ihoa, hiuksia, hampaita ja joskus jopa raajojen osia. Kertomuksissa voi olla vinha perä. Tällaisia alkiokudosta sisältäviä kasvaimia on olemassa. Niitä kutsutaan teratoomaksi. Piilokaksosiksi niitä ei pitäisi kutsua, sillä niistä ei olisi voinut kehittyä itsenäistä sikiötä. Teratoomat ovat osia henkilön omasta kudoksesta, jotka ovat eronneet alkiovaiheessa ja kasvaneet itsekseen. Erilleen joutuneet solut ovat jatkaneet kehitystään, mutta koska ne ovat muun alkion ulkopuolella, muodostuvat hampaat tai ihosolut eivät ole voineet asettua oikeaan paikkaan vaan niistä on syntynyt kasvaimen kaltainen kyhmy. Kasvain voi olla niin iso, että se huomataan jo synnytyksen yhteydessä, mutta toisinaan kasvain on niin pieni, että se jää huomaamatta. Piiloon jääneet kasvaimet voivat iän mittaan kasvaa suuriksikin. Jos teratoomia havaitaan, ne yleensä leikataan pois. Ne eivät tavallisesti ole sinänsä vaarallisia, mutta ne voivat haitata kehon luonnollista kehitystä ja joskus muuntua pahanlaatuisiksi. Teratoomat, joissa on sisällä raajan tai elinten alkuja, ovat harvinaisia. Yleensä niissä on hiuksia tai kynttä. Tavallisimmin teratoomia löydetään häntäluusta, munasarjoista, kiveksistä tai rintaontelosta.

8. ”Vastasyntynyt on värisokea” Totta: Toisin kuin kissa, ihminen näkee jo heti synnyttyään, mutta vastasyntyneen näkökyky on vielä heikko eikä vauva erota värejä. Värien aistimisesta vastaavat verkkokalvon tappisolut. Niitä on kolmea tyyppiä: yhdet reagoivat punaiseen, toiset vihreään ja kolmannet siniseen valoon. Vastasyntyneellä ei toimi vielä mikään niistä, vaan vauvan maailma on mustavalkoinen. Parin viikon iässä kehittyvät puna- ja viherherkät tappisolut, ja siniherkät vielä myöhemmin. Vauvan värinäkö on täydellinen vasta 2–3 kuukauden iässä.

9. ”Ihminen on aamulla pidempi kuin illalla” Totta: Päivällä seisoessaan ja istuessaan ihminen painuu kasaan, mutta yön aikana ruumis palautuu entiseen mittaansa. Päivän mittaan aikuinen ihminen lyhenee keskimäärin 1,5 senttiä. Kutistuminen johtuu selkänikamien välissä olevista välilevyistä, joiden tehtävänä on lisätä selkärangan notkeutta ja jakaa selkärankaan kohdistuvaa painetta suuremmalle alueelle. Nikamavälilevyt ovat rustoa, joka koostuu pääasiassa vedestä. Välilevyt litistyvät ruumiin painosta, kun ihminen istuu, seisoo ja liikkuu pystyasennossa. Yöllä makuuasennossa välilevyihin kohdistuva paine vähenee ja ne palautuvat alkuperäiseen muotoonsa.

10. ”Solumme ovat yhtä vanhoja kuin me itse” Tarua: Olitpa nuori tai vanha, elimistösi on paljon nuorempi kuin sinä itse, sillä suurin osa ihmisen soluista korvautuu uusilla säännöllisin väliajoin. Tutkijat ovat arvioineet, että aikuisen ihmisen solujen keski-ikä on 7–10 vuotta. Tosin solujen ikä ja uusiutumistahti vaihtevat suuresti eri kudosten välillä. Punaiset verisolut elävät vain 120 vuorokautta. Siksi luuydin tuottaa joka sekunti 2,4 miljoonaa uutta punasolua kuolleiden tilalle. Kaikkiaan ihmisen elimistössä syntyy joka päivä noin 300 miljardia uutta solua. Ihon ja ruoansulatuselimistön sisäpinnan solukko kuluu niin kovaa tahtia, että solujen eiinikä on vain muutamia päiviä. Joidenkin immuunijärjestelmän solujen elinkaari on vielä lyhyempi: niiden ura voi olla ohi tunneissa. Toisaalta esimerkiksi aivokuoren ja silmän linssin solut seuraavat meitä läpi elämän hautaan asti. Myös sydän on ihmisen uskollinen seuralainen. Keskivertoaikuisella yli puolet sydämen soluista on ollut mukana syntymästä asti. Vuoden mittaan sydämen soluista vaihtuu alle prosentti.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: