Milloin Euroopassa alettiin käyttää sukunimiä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Ensimmäiset sukunimet otettiin ilmeisesti käyttöön Rooman tasavallassa vuoden 500 eaa. tienoilla. Jokainen ihminen sai lisänimen, joka kulki perintönä suvussa ja oli nimen tärkein osa. Sukunimien käyttö levisi Euroopassa aatelistolta oppineiston ja porvariston jäsenille ja viimeksi talonpojille. Esimerkiksi nykyisessä Saksassa aateliset ja varakkaimmat porvarit ottivat sukunimen jo 1100-luvulla, mutta koko kansan keskuudessa tapa yleistyi vasta 1500-luvulla. Pohjois-Euroopassa useimmat lapset saivat lisänimekseen isänsä nimen eli patronyymin (Lars Pettersson). Niitä käytetään yhä sukunimenä Islannissa (Vigdís Finnbogadóttir) ja Färsaarilla. Tavallisimpien skandinaavisten sukunimien päätteet ovat yhä edelleen -sen ja -son, koska ne on muodostettu patronyymeistä. Vanhimmat suomalaiset sukunimet voidaan jäljittää 1500-luvulle asti, mutta erilaisia lisänimiä, kuten talon tai isän nimiä, oli käytössä jo paljon aiemmin. Säätyläiset, oppineet ja sotilaat ottivat 1600- ja 1700-luvulla uusia vieraskielisiä sukunimiä. Erityisesti Länsi-Suomen maaseudulla talon tai isän nimiä käytettiin pitkään, ja varsinaiset sukunimet yleistyivät rahvaan keskuudessa vasta 1800-luvulla. Sukunimi määrättiin Suomessa lailla pakolliseksi 1920.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: