Viittomakielen murteet

Ymmärtävätkö eri maiden viittomakieliset toisiaan, ja onko myös viittomakielissä murteita?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Viittomakieli on kuurojen ja vaikeasti kuulovammaisten käyttämä visuaalinen kieli, jota tuotetaan käsien liikkeillä, ilmeillä sekä suun ja vartalon liikkeillä. Se poikkeaa rakenteeltaan puhutuista kielistä, mutta, kuten mikä tahansa kieli, se muuttuu käyttötilanteen mukaan. Siksi eri maissa on oma viittomakielensä, joka on kehittynyt kuurojen keskuudessa maan kulttuurin pohjalta. Esimerkiksi Suomessa käytettävä viittomakieli on syntynyt 1800-luvulla ruotsalaisen viittomakielen pohjalta, mutta sittemmin se on kehittynyt omia teitään ja eriytynyt omaksi kielekseen, jota nykyään puhuu äidinkielenään 4000–5000 suomalaista. Eri viittomakielten viittomat eli ”sanat” voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta kieliopiltaan eri maiden viittomakielet ovat huomattavasti yhteneväisempiä kuin puhutut kielet. Monet kuurot pystyvätkin kansainvälisissä yhteyksissä viestimään keskenään muokkaamalla omaa kansallista kieltään niin, että ymmärrys syntyy. Viittomakielessä on myös alueellisia murteita ja mm. eri-ikäiset kuurot voivat viittoa hieman eri tavoin. Varsinkin pienillä kielialueilla, kuten Suomessa, viittomakieliset tavallisesti kuitenkin ymmärtävät toisiaan varsin hyvin murteesta riippumatta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: