Naapurimaiden suomalaiset nimet

Miksi suomalaiset kutsuvat länsinaapuriaan Ruotsiksi ja itänaapuriaan Venäjäksi?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, selvittävät mm. maantieteellisten nimien historiaa. Tehtävä on usein vaikea, sillä esimerkiksi kysymykseen, mistä Suomi-nimitys juontuu, ei ole löydetty yksiselitteistä vastausta. Myös Suomen naapureiden suomenkielisten nimien taustasta on erilaisia käsityksiä. Ruotsi-nimityksen taustalla lienee muinaisruotsin soutamista tarkoittava sana, joka esiintyy myös Roslagen-nimessä. Roslagen, jota vielä keskiajalla kutsuttiin Rodeniksi, käsittää Tukholman lääniin kuuluvat Upplannin rannikkoalueet ja saaret Keski-Ruotsissa. Seudun velvollisuutena oli aikoinaan varustaa armeijan soutajat (ruotsiksi roddare). Ruotsi-nimityksen uskotaan yleistyneen itämerensuomalaisissa kielissä viikinkiaikana, jolloin ruotsalaiset varjagit purjehtivat syvälle Venäjän sisäosiin. Venäjä-nimitys esiintyy suomessa ja sen lähisukukielissä. Sen taustalla lienee germaanien Itämeren rannikolla asuneesta slaavilaiskansasta, vendeistä, käyttämä wened-sana. Nimityksellä saatettiin viitata slaaveihin yleisemminkin. Suomen itämurteissa Venäjä esiintyy myös muodossa Vennää ja sanotaan puhuttavan venättä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: