Muistot ja paniikki

Paniikki ei vaikuta järin hyödylliseltä reaktiolta. Mikä sen aiheuttaa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Paniikiksi kutsutaan voimakasta pelko- tai ahdistustilaa, joka heikentää ihmisen toimintakykyä. Pelko ja ahdistuneisuus ovat elimistön puolustusmekanismeja, sillä varovaisuudella tai huolestuneisuudella vältetään vaaroja. Toimintakykyä heikentävä ahdistuneisuus on kuitenkin haitaksi, eikä pelon laukaissut koettu vaara ole aina todellinen. Pelko- ja paniikkireaktion fysiologista taustaa ei tunneta tarkkaan. Pelko-reaktiota selvittänyt yhdysvaltalainen aivotutkija Joseph LeDoux liittää pelon kokemukseen tunnemuistin. Hänen tutkimuksiensa mukaan kaikki kokemuksen muistot eivät tallennu samaan paikkaan. Itse tapahtumaan liittyvät tosiseikat tallentuvat aivokuoreen ja muistot tapahtumaan liittyneistä tunteista ja niiden aiheuttamista fyysisistä reaktioista, kuten kivusta, hikoilusta ja sydämen pamppailusta, mantelitumakkeeseen. Kun ihminen kohtaa tilanteen tai asian, joka on aikaisemmin aiheuttanut pelkoa, mantelitumakkeen tunne-reaktio on nopeampi kuin aivokuoresta tuleva analyyttinen tieto tilanteesta. Joillakin ihmisillä aivokuoreen tallen-tunut tieto ei aina riitä hälventämään tunnemuistin vaikutusta. Kaikkia paniikkikohtauksen laukaisevia tekijöitä ei tunneta. Joskus esimerkiksi stressaava elämäntilanne voi altistaa paniikkikohtauk-sille. Alttius voi olla myös jossain määrin perinnöllistä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: