rhesus monkeys

Vieroksunta on verissä

Vieroksunta ei ole ominaista ainoastaan ihmisille. Käyttäytymispsykologit ovat todenneet, että apinatkin erottavat meikäläiset teikäläisistä. Ihmisryhmien välisten erojen tiedostaminen saattaakin olla osittain vaistoinvaraista toimintaa.

perjantai 2. joulukuuta 2011

Omat ja vieraat, tutut ja tuntemattomat. Ihmisillä on vahva taipumus luokitella, ryhmitellä, hyväksyä ja torjua. Tällainen käyttäytyminen vaikuttaa huomattavasti sosiaaliseen kanssakäymiseen – eikä vähiten siksi, että se on kytköksissä niihin käsityksiin, joiden varassa päätökset tehdään.

Jako meikäläisiin ja teikäläisiin tuntuu varsin ilmeiseltä konfliktien syyltä. Ihmiskunnan historia on täynnä tapahtumia, joissa ihmisryhmien erottaminen toisistaan sosiaalisilla, uskonnollisilla, etnisillä tai kielellisillä perusteilla on palvellut jonkun tai joidenkin valtapyrkimyksiä ja saanut niinkin väkivaltaisia ilmenemismuotoja kuin sodat ja vainot.

Psykologeja kiinnostavia kysymyksiä ovatkin, mistä nämä usein aiheettomat torjuvat ja tuomitsevat asenteet juontavat juurensa ja missä määrin ihmisen on mahdollista välttää ennakkoluuloja tai ehkä pikemminkin niiden omaksumista yleispäteväksi totuudeksi. Yksilöiden ja ihmisryhmien välisten erojen tiedostamisen ja korostamisen on uskottu olevan paljolti opittua, mutta viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että se olisikin osittain vaistonvaraista toimintaa.

Viileä vastaanotto kuuluu asiaan

Ihminen ei ole ainoa ”vierastaja” kädellisten joukossa. Reesusmakakien parissa tehty tutkimus osoittaa näiden pienten häntäapinoiden suhtautuvan muihin kuin oman laumansa jäseniin yhtä pidättyvästi kuin ventovieraat ihmiset toisiinsa. Havaintojen takana on joukko yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston käyttäytymistutkijoita.

Neha Mahajanin johtama ryhmä on hiljattain esittänyt hämmästyttäviä huomioita apinoista. Ihmisen ja reesusmakakin kehityslinjat erosivat toisistaan jo 25 miljoonaa vuotta sitten. Siitä huolimatta lajeilla on sosiaalisessa mielessä paljon yhteistä.

Tutkimuksessa seurattiin Karibianmeressä sijaitsevassa Cayo Santiagon saaressa luonnonvaraisina eläviä reesusmakakeja, jotta saataisiin selville, kuinka tarkkoja ne ovat siitä, kuuluuko lajitoveri omiin vai vieraisiin. Saaren noin tuhat yksilöä käsittävä kanta jakautuu laumoihin, joissa puolestaan noudatetaan tiukkaa sosiaalista arvojärjestystä. Tutkijat selvittivät kunkin yksilön aseman ja sen vaikutuksen käyttäytymiseen.

Teema

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: