Itku lisää stressihormonin eritystä

Ihminen voi tunnetusti kyynelehtiä monista syistä. Tiedetäänkö, mikä itkun merkitys on? Mitä itkiessä oikeastaan tapahtuu?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Itkemisen arvellaan olevan vaistotoiminto, joka syntyi ennen kuin ihmislaji oppi käyttämään kieltä. Itkun oletetaan olleen merkki muille yhteisön jäsenille, että jokin on vialla. Jostain syystä kyynelehtiminen on säilyttänyt asemansa myös itseään kielellisesti ilmaisemaan kykenevien aikuisten ihmisten käyttäytymistapana. Ehkä itku tulee luontaisesti niissä tilanteissa, joissa ihmisen on vaikeaa kuvata sanoin tunteitaan, kuten surun tai hädän hetkellä. Käsitystä tukee se, että pikkulapset, jotka eivät ole vielä oppineet puhumaan, ilmentävät itkemällä tyypillisesti kipua, mielipahaa ja tyytymättömyyttä. Itku voi olla stressiä lievittävä toiminto, sillä tutkimusten mukaan ihmisen alkaessa itkeä hänen elimistönsä kortisolitaso kohoaa. Kortisoli on yksi ns. stressihormoneista. Kyynelehtiminen ehkä nopeuttaa stressireaktion loppumista ja fyysisen ja psyykkisen tasapainon palautumista. Itse kyyneleet ovat kyynelrauhasten erittämää suolaista nestettä, joka huuhtelee silmämunan etuosaa. Osa nesteestä valuu poskille, osa kyynelkanavia pitkin nenään.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: