Sidotut jalat

Mikä muoti on tuottanut naisille eniten tuskaa?

Minkä kulttuurin kauneusihanne on aiheuttanut eniten kärsimystä?

perjantai 15. tammikuuta 2016

Jalkojen sidonta. Kiinassa pysyivät yli 1 000 vuoden ajan muodissa naisten väkisin pienennetyt "lootusjalat".

Tapa sitoa päkiää vasten taivutetut varpaat niin, että jalkaterä vääristyi, sai alkunsa keisarihovista. Taustalla olevan kauneuskäsityksen mukaan naista somisti pienten jalkojen lisäksi hidas ja keinuva kävelytyyli, johon sidotut jalat hänet pakottivat.

Murtuneet luut takasivat kauniin käynnin

Lootusjalan kehitys vaati sitä, että kaikki muut varpaat kuin isovarvas käännettiin jalkapöydän alle. Tämä tapahtui yleensä jo 3–4 vuoden iässä. Kun tiukka sidonta väänsi jalkaterän uuteen täysin luonnottomaan muotoon, jalka lyheni huomattavasti. Muutoksen nopeuttamiseksi tytön piti kävellä kivuista huolimatta.

Kun jalkojen rakenne mullistui parissa vuodessa, ne typistyivät. Ihanteena pidettiin noin 8–10-senttisiä jalkoja, mutta useimmissa tapauksissa lopputulos oli 13–14 senttiä.

Vaikka jalkojen sidonta kiellettiin Kiinassa jo vuonna 1915, vasta maan kommunistihallinto sai perinteen häviämään 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Muita kivuliaita kauneusihanteita

Venytetty alahuuli on eräiden Afrikan ja Amerikan alkuperäiskansojen kauneusihanne. Lävistysreikää suurennetaan puisen tai savisen kiekon eli lautasen avulla.

Venytetty kaula kuuluu useiden Aasian ja Afrikan etnisten ryhmien kauneusihanteisiin. Kaulaa pidennetään päätä tukevien renkaiden tai kierteiden avulla. Samalla kaularangan lihakset heikkenevät.

10 faktaa, joita et helposti yhdistä kauneuteen

Kaularenkaat ja huulilautaset ovat asia sinänsä, mutta ihmisen elimistöön liittyy luonnostaan paljon varsin epämiellyttäviä seikkoja. Tiesitkö esimerkiksi, että nielet reilut puoli litraa räkää vuorokaudessa ja että maha voi työntää ulostetta kurkkuun?

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: