Alien: Covenant
© Twentieth Century Fox

5 tieteisfilmiä, joista opit uutta

Hollywoodin tehtävänä on viihdyttää, mutta jos olet tarkkana, voit myös viisastua elokuvista. Juhlistamme Alien: Covenant -elokuvan ensi-iltaa listalla, jolle valitsimme viisi opettavaista filmiä.

maanantai 15. toukokuuta 2017 teksti Babak Arvanaghi

Alien: Covenant

Elokuva:
Yli kahta tuhatta ihmistä kuljettava avaruusalus on matkalla kohti eksoplaneettaa, jonne on tarkoitus perustaa siirtokunta. Matkalla se kohtaa aiemman tutkimuslennon miehistön rippeet. Sen tehtävänä oli ollut selvittää, mistä Maan elämä oli peräisin.

Todellisuus:
Alien-elokuvat eivät yritä laajentaa katsojien tieteellistä näkemystä tai tietämystä. Yhdessä kohdassa filmi ehkä osuu kuitenkin oikeaan eli siinä, että Maan elämä voi olla peräisin muualta avaruudesta. Useissa teorioissa ehdotetaan, että elämän rakennuspalikat ovat voineet tulla maapallolle avaruudesta, ehkä komeettojen kantamana. Teorioiden mukaan aminohapot, joista ensimmäiset peptidit ja myöhemmin kaikki elämä, ovat muodostuneet, ovat peräisin avaruudesta.

 

Avatar

Elokuva:
Kuvitteellinen Pandora-kuu sisältää suuria määriä arvokasta (ja kuvitteellista) älymetallia. Ihmiset ovat matkustaneet sinne louhimaan raaka-ainetta, jota esiintyy Maassa vain hyvin pieniä määriä.

Todellisuus:
Kaivostoiminta avaruudessa ei ole vielä mahdollista, mutta siitä voi tulla sitä pian. Useat yritykset kilpailevat siitä, kuka ehtii ensimmäisenä asteroidivyöhykkeelle ja pystyy louhimaan automatisoiduilla koneilla asteroidilta raaka-aineita Maahan kuljetettavaksi. Asteroidivyöhykkeellä on runsain määrin esimerkiksi platinaa, palladiumia, iridiumia, osmiumia, volframia ja kultaa. 

Interstellar

Elokuva:
Maa on kärsinyt peruuttamatonta tuhoa, ja ihmisen on löydettävä itselleen uusi elinpaikka. Avaruusalus lentää madonreiän läpi lähelle mustaa aukkoa, jossa matkalaiset alkavat tutkia lähiympäristön planeettoja. Toiveina on löytää uusi koti ihmisille.

Todellisuus:
Elokuva perustuu pitkälti teoreettiseen fysiikkaan ja ilmiöihin, joita ei ole pystytty havainnoimaan, kuten madonreikiin. Palkittu fyysikko Kip Thorne on osallistunut elokuvassa esiintyvien fysiikan ilmiöiden tekemiseen mahdollisimman totuudenmukaisiksi. Elokuvassa esimerkiksi noudatetaan Einsteinin suhteellisuusteoriaa painovoiman käyttäytymisestä mustassa aukossa, minkä vuoksi miehistö vanhenee hitaammin kuin Maassa olevat ihmiset.

Tämän lisäksi filmissä olevat mustan aukon ja madonreiän simulaatiot kuuluvat kaikkien aikojen parhaimmistoon. Kip Thornen johtama visuaalisten tehosteiden tiimi julkaisi tieteellisiä artikkeleita siitä, miten he onnistuivat mallintamaan ilmiöt niin tarkasti.

 

Jurassic Park

Elokuva: 
Tutkija on onnistunut herättämään henkiin hirmuliskoja meripihkaan takertuneesta muinaishyttysestä eristetyn hirmuliskon dna:n avulla. Hän avaa huvipuiston, jossa muinaisia hirviöitä pääsee tarkastelemaan aivan läheltä.

Todellisuus:
Dna:n puoliintumisaika on 512 vuotta. Tämä tarkoittaa, että dna:sta hajoaa aina puolet 512 vuoden kuluessa. Jäljellä olevasta määrästä hajoaa taas puolet 512 vuodessa, ja sama toistuu senkin jälkeen. Tämän vuoksi dna voi säilyä ihanteellisissa olosuhteissa enintään 6,8 miljoonaa vuotta. Hirmuliskot kuolivat sukupuuttoon noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Siksi dna:ta ei voi löytyä hirmuliskofossiileista tai meripihkaan kuolleista hyönteisistä.

>> Vain vähän paikkoja jäljellä: Älä jää paitsi näystä, joka tallentuu verkkokalvollesi pysyvästi. Varaa paikkasi heti. 

Muilla uusilla tekniikoilla on voitu kuitenkin päästä lähelle hirmuliskojen herättämistä henkiin. Esimerkiksi peukaloimalla hirmuliskojen jälkeläisiin kuuluvien kanojen geenejä on onnistuttu luomaan kananalkioille hirmuliskomaisia nokkia ja jalkoja.

Muitakin ruumiinosia voidaan onnistua manipuloimaan samalla tavalla. Optimistisimpien tutkijoiden mukaan elävä hirmulisko voi olla olemassa jo kymmenen vuoden päästä.

2001: Avaruusseikkailu

Elokuva:
Stanley Kubrickin mestariteos vuodelta 1968 on jaettu kolmeen osaan, jotka käsittelevät eri aikakausia. Siinä seurataan ihmisapinoiden ensimmäisiä yrityksiä käyttää työkaluja ja astronauttien matkaa Jupiteriin, ja filmi päättyy runolliseen kohtaukseen sikiöstä, joka katsoo Maata sen kiertoradalta.

Todellisuus:
Elokuva on ajalta ennen kuin Neil Armstrong astui Kuun kamaralle (1969), ajalta ennen kuin ensimmäiset luotaimet ohittivat Jupiterin (1973) ja ajalta ennen kuin tietokoneella tuotettuja tehosteita käytettiin elokuvissa (1973). Siitä huolimatta elokuvassa onnistuttiin osumaan oikeaan monissa asioissa, ja tieteellisestä näkökulmasta elokuva on pitkälti hyvin paikkansa pitävä.

Filmissä esiintyy paljon ilmiöitä, jotka ovat myöhemmin toteutuneet, kuten videopuhelut, tekoäly, litteät näytöt, tietokoneohjattu navigointi, tabletit, tietokonepelit ja painottomuudessa toimivat vessat. Vuonna 1968 tietokoneet olivat vielä alkeellisia, mikä tekee elokuvan visioista entistäkin hämmästyttävämpiä.

Elokuvassa näytetään avaruuden vähäinen painovoimavaikutus totuudenmukaisesti, ja siinä esitetään myös – toisin kuin esimerkiksi Tähtien sota -flimeissä – avaruus hiljaisena paikkana. Avaruusaluksen ulkopuolella ei kuulu ääniä. Fysiikan ilmiöissä elokuvan teossa käytettiin asiantuntijoina Nasan tutkijoita, jotka huolehtivat siitä, että elokuva ei ole ristiriidassa Einsteinin suhteellisuusteorian kanssa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: