Kulttuuri ja historia

• EdellinenSivu 2 / 41Seuraava
• 

  Viikinkien naimakaupat vaativat ryöstösaalista

  TK nr. 7/2010 s. 36-41.

  Skandinaavien 700-luvulla virinnyttä innostusta tehdä kaukomatkoja ei ole osattu selittää. On toki tiedetty, että näitä viikingeiksi kutsuttuja pohjoisgermaaneja pidettiin valloittajina ja rosvoina, mutta siitä, mikä antoi sysäyksen retkiin, on väännetty kättä. Uuden teorian mukaan miehet sai liikkeelle köyhyys, joka teki heistä huonoja sulhasehdokkaita.

  Lue lisää

• 

  Osa 3: Yksin huipulla

  07.05.2010.

  Italialainen Reinhold Messner teki vuonna 1980 vuorikiipeilyn historiaa noustessaan Everestin huipulle yksin ja ilman lisähappea.

  Lue lisää

• 

  Soturivainajat saivat ylleen lehtikultaa

  02.05.2010.

  Laajat kaivaukset valottavat muinaisen Makedonian mahtia.

  Lue lisää

• 

  Yksin huipulla

  TK nr. 7/2010 s. 52-57.

  Everestin valloittaminen ilman lisähappea on melkein mahdotonta. Vuorelle kiipeäminen ilman lisähappea ja yksin on yhtä kuin itsemurha, arveltiin vuonna 1980, kun Reinhold Messner ilmoitti nousevansa maailman korkeimmalle vuorelle. Epäilijät eivät olleet kovin väärässä.

  Lue lisää

• 

  Liian iso pala

  TK nr. 5/2010 s. 50-57.

  Maapallon korkein vuori alkoi houkutella länsimaisia kiipeilijöitä pian sen jälkeen, kun britit olivat määrittäneet sen korkeuden 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäiset valloitusyritykset tehtiin kuitenkin vasta 1920-luvulla. Jo ne osoittivat, että Everestissä oli vastusta kerrakseen. Vuoden 1924 retkikunta pääsi pitkälle, mutta lopulta Himalajan luonto näytti voimansa.

  Lue lisää

• 

  Hindenburgin viime hetket

  TK nr. 2/2004 s. 42-47.

  6. toukokuuta 1937 oli yksi ilmailun historian synkimmistä päivistä. Hindenburg-ilmalaiva oli juuri lentänyt Atlantin yli. Vastatuuli, sade ja ukkonen olivat viivyttäneet matkaa, mutta muuten lento Frankfurtista Lakehurstiin New Yorkin eteläpuolelle oli sujunut suunnitelmien mukaan. Juuri ennen laskeutumista jokin meni kuitenkin pieleen. Satojen katselijoiden silmien alla ilmalaiva syttyi palamaan. Katselijat eivät uskoneet, että kukaan selviäisi hengissä.

  Lue lisää

• 

  Lajien kirjoa kirjaamassa

  TK nr. 10/2002 s. 22-29.

  Huomattava osa Madagaskarin ainutlaatuisista eläin- ja kasvilajeista on vielä täysin kartoittamatta. Viime vuonna kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli sademetsän lajistoa uudesta näkökulmasta: ilmalaivasta ja puiden latvasta.

  Lue lisää

• 

  Katso Edmund Hillaryn kuvia Everestiltä

  19.04.2010.

  Edmund Hillary valloitti Mount Everestin huipun vuonna 1953. Katso Hillaryn ottamia kuvia maailman katolta.

  Lue lisää

• 

  Ilman šerpoja ei olisi onnistuttu

  19.04.2010.

  Elämä ankarissa vuoristo-oloissa on kehittänyt šerpoista erittäin kestäviä.

  Lue lisää

• 

  Osa 2: Vuoren valloittajat

  14.04.2010.

  Mallory ja Irvine olivat kadonneet Everestille 30 vuotta aiemmin. Tällä kertaa nousun piti onnistua.

  Lue lisää

• 

  Tarueläin vai dinosaurus?

  TK nr. 14/2006 s. 54-57.

  Mikä oli sirruš-lohikäärme? Oliko se vain tarueläin? Oliko mallina hirmulisko?

  Lue lisää

• 

  Teema: Mount Everestin kutsu

  25.03.2010.

  Maapallon korkeimman huipun valloitus on vaatinut vuosien kuluessa monta kuolonuhria. Tutustu Tieteen Kuvalehden teemasarjaan Mount Everestin valloitushistoriasta.

  Lue lisää

• 

  Mallory ja Irvine veivät vastauksen mukanaan

  25.03.2010.

  On epäselvää, ehtivätkö Mallory ja Irvine käydä Everestin huipulla vuonna 1924 ennen kuin he saivat surmansa.

  Lue lisää

• 

  Everest sai maanmittarit hikoilemaan

  25.03.2010.

  Britit päättivät 1800-luvulla kartoittaa koko Intian pinnanmuodot.

  Lue lisää

• 

  Osa 1: Liian iso pala

  25.03.2010.

  Maapallon korkeimman huipun valloitus on vaatinut monen kiipeilijän hengen. Vuoden 1924 retkikunta pääsi pitkälle, mutta lopulta vuori vei voiton.

  Lue lisää

• 

  Leonardo sotki sormensa maaliin

  05.03.2010.

  Nuoren naisen muotokuvan on luultavasti maalannut Leonardo da Vinci.

  Lue lisää

• 

  Likaisen sodan historiaa

  TK nr. 7/2004 s. 56-61.

  Biologiset ja kemialliset aseet eivät suinkaan ole uusia keksintöjä. Sodankäynnissä turvauduttiin likaisiin keinoihin jo ainakin antiikin aikana. Vihollista vastaan käytettiin käärmeitä, ampiaispesiä, skorpionipommeja, napalmin kaltaisia polttoaseita ja ruttoon kuolleita ruumiita.

  Lue lisää

• Sademetsän sivilisaatio jätti perinnöksi mustaa multaa

  TK nr. 17/2009 s. 22-29.

  Amazonin ja sen sivujokien rannoilla eli ehkä vielä viisisataa vuotta sitten miljoonia ihmisiä, jotka osasivat muuttaa sademetsän köyhän maaperän tuottoisiksi viljelmiksi. Äskettäin Pohjois-Brasiliasta löytyi 28 muinaisen kaupungin jäännökset. Amazonasin kaupunkikulttuuri hävisi, kun eurooppalaisten tuomat taudit surmasivat lähes koko väestön.

  Lue lisää

• 

  Verilöyly

  TK nr. 13/2009 s. 34-41.

  Antiikin kreikkalaisten Sisiliaan perustamat kaupungit kilpailivat sekä keskenään että Karthagon kanssa määräysvallasta Välimeren länsiosissa. Voimasuhteita selvitettiin aika ajoin väkivaltaisesti. Erityisen raju oli Himeran taistelu vuonna 480 eaa. Kuolonuhreja oli tuhansia.

  Lue lisää

• 

  Pieni suurvalta

  TK nr. 2/2010 s. 40-45.

  Nykyisen Syyrian alueella alkoi kehittyä 3000-luvun lopulla eaa. pieni kaupunkivaltio, Qatna. Strategisesti tärkeän sijainnin, taitavan diplomatian ja monipuolisten kauppayhteyksien ansiosta se sai paljon vaikutusvaltaa. Kolme arkeologiryhmää on etsinyt vastausta kysymykseen, mihin Qatnan mahti kaatui.

  Lue lisää

• EdellinenSivu 2 / 41Seuraava