Soturivainajat saivat ylleen lehtikultaa

Kreikassa noin 40 kilometriä Thessalonikista luoteeseen on jo kahdeksan vuotta tutkittu poikkeuksellisen laajaa kalmistoa ajanlaskua edeltävältä ajalta.

Tähän mennessä alueella on kaivettu esiin jo yli 900 hautaa. Tuoreimmat löydöt käsittävät noin 50 soturihautaa Makedonian kuningaskunnan alkuvaiheista 500–400-luvuilta eaa.

Soturihautojen vainajien silmät, suu ja rintakehä oli päällystetty lehtikultalevyillä. Levyihin on pakotettu kuninkaan mahtia symboloivia eläinhahmoja, esimerkiksi leijonia. Hauta-anteina oli arvokkaiden pronssi­kypärien ja rauta-aseiden lisäksi kymmeniä pienoispatsaita ja keramiikkaesineitä. Esineiden suuri määrä viittaa vainajien kor­keaan asemaan yhteiskunnassa.

Lisää hautoja voi löytyä

Vaikka kaivauksia alueella on tehty pitkään, arvioidaan, että kalmiston kokonais­alasta on saatu tutkittua vasta viisi prosenttia. Kalmisto sijaitsee lähellä muinaista Pellan kaupunkia, jonka kuningas Arkhelaos perusti 400-luvun lopulla eaa. ja teki siitä Makedonian pääkaupungin aiemman pääkaupungin Aigain sijaan. Kaupunkia laajensi vuosina 359–336 eaa. valtakuntaa hallinnut Filippos II. Vuonna 356 eaa. Pellassa syntyi tämän poika Aleksanteri Suuri, josta tuli yksi maailmanhistorian maineikkaimmista sotapäälliköistä.

Aleksanteri nousi Makedonian valtaistuimelle 336 eaa. Jo kaksi vuotta myöhemmin hän lähti valloittamaan Persiaa. Valloitusretki jatkui aina Indusjoen itäpuolelle, kunnes 326 eaa. joukkojen kapinointi pakotti Aleksanterin kääntymään kohti kotimaata.