Soitto soi Saksassa jo 35 000 vuotta sitten
Huilu osoittaa, että nykyihmisellä oli kehittynyt viestintäkyky jo silloin, kun laji saapui Eurooppaan.
AFP/Scanpix
Tämä huilu soi nykyisen Ulmin kaupungin tienoilla Saksassa 35 000 vuotta sitten.
Nykyihmisen esivanhempien ja neandertalinihmisen välillä näyttää olleen ainakin yksi ero. Nykytiedon mukaan neandertalilaisia ei musiikki kiinnostanut, mutta nykyihminen soitteli huilua jo ainakin 35 000 vuotta sitten. Vanhimman tunnetun soittimen löysivät Tübingenin yliopiston tutkijat Hohler Felsin luolista Lounais-Saksasta.
Viisireikäinen huilu on ajalta, jolloin nykyihminen levittäytyi Eurooppaan ja neandertalinihminen alkoi väistyä. Samasta paikasta on löydetty myös hieman nuorempia mammutinluusta veistettyjä huiluja.
Huilu siipiluusta
22 senttiä pitkä huilu on veistetty hanhikorppikotkan siipiluusta. Sen teko on vaatinut taitoa ja tarkkuutta, sillä luu on täytynyt halkaista kahtia, kovertaa ontoksi ja sitten yhdistää ilmatiiviisti. Huilun halkaisija on kahdeksan millimetriä.
Huiluja tutkinut Nicholas Conard Tübingenin yliopistosta sanoo instrumenttien osoittavan, että nykyihminen oli viestintäkyvyiltään ja käyttäytymiseltään lähes moderni jo saapuessaan Eurooppaan. Ilmeisesti neandertalinihmiset olivat näiltä osin kehittymättömämpiä.
- Luetuimmat
- Uusimmat
Uusi ase viruksia vastaan
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Ilmainen näytelehti
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Gallup
ONGELMA: Mitä haluat kertoa?
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Seuraa Avaruusblogia
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.
