Ekhnaton jätti leskensä pulaan

Ekhnatonin kuolema sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti heettiläisen prinssin murhaan.

akg-images/scanpix

Farao Ekhnaton ja kuningatar Nefertiti olivat ainoat ihmiset, jotka saivat palvoa suoraan auringonjumala Atonia. Kuvassa ovat myös heidän kuusi tytärtään.

Teksti: Josephine Schnohr, 13.02.2011

Mitä tekemistä Ekhnatonilla on Zananza-jutun kanssa?
Maanpetosepäilyjen herätessä Ekhnaton oli maannut jo kauan haudassaan. Hänen kuolemansa jätti kuitenkin Nefertitin vaikeaan tilanteeseen, sillä valta valui pois hänen käsistään. Aseman heikkeneminen sai Nefertitin lähettämään kirjeen Egyptin periviholliselle Šuppiluliumalle. Nefertitin syyllisyyteen viittaavat ainakin Ekhnatonin kuolemaa seuranneet olosuhteet ja hänen haudastaan tehdyt löydöt.

Kuka Ekhnaton oli?
Ekhenaton syntyi 1300-luvun alkupuolella ennen ajanlaskun alkua. Hän oli farao Amenofis III:n ja hänen vaimonsa Tejen poika. Hän nousi valtaistuimelle Amenofis IV -nimisenä ja hallitsi jonkin aikaa yhdessä isänsä kanssa. Isänsä kuoltua hän toteutti valtakunnassa radikaaleja poliittisia ja uskonnollisia uudistuksia.

Auringon, Atonin, palvomisen merkiksi hän muutti nimensä Ekhnatoniksi. Hän sai kuusi tytärtä yhdessä päävaimonsa Nefertitin kanssa. Sivuvaimo synnytti hänelle Tutankhamon-nimisen pohjan. Hänen kuolemansa jälkeen hänen valtakunnassa puhkesi ankara valtataistelu.

Dahamunzun arvoitus

Tieteen Kuvalehden numerossa 3/2011 on artikkeli muinaiseen Egyptiin sijoittuvasta vehkeilystä.

Heettiläisten hallitsijalle Šuppiluliumalle osoitettiin kirje, joka oli varustettu egyptin kuningatar-sanaan viittaavalla Dahamunzu-allekirjoituksella. Siinä häneltä pyydetään poikaa miehensä menettäneen kuningattaren uudeksi puolisoksi. Pojasta tulisi siis farao. Kuka kirjoitti kirjeen?

Teemasivut esittelevät henkilöitä, joilla saattoi olla sormensa pelissä.