Äidit antoivat kuolleelle lapselleen ikuisen elämän

Lapsensa menettäneet surevat äidit saattoivat panna alulle muumiointiperinteen. Tätä mieltä on ainakin egyptologi Joann Fletcher, jonka erikoisalana ovat muinaiset palsamoidut ruumiit.
Fletcher on tutkinut Chilen pohjoisrannikolla tuhansia vuosia eaa. kukoistaneen chinchorro-kulttuurin muumioita, joista vanhimman iäksi on määritetty noin 7000 vuotta. Chinchorrot, joiden tiedetään olleen kalastajakansa, palsamoivat ruumiita jo 2000 vuotta aikaisemmin kuin muinaiset egyptiläiset. Chinchorrot palsamoivat muumiointiperinteen alkuaikoina paljon lapsia. Fletcherin mielestä perinne sai alkunsa siitä, että äidit halusivat antaa kuolleille jälkeläisilleen mahdollisuuden toiseen elämään. Tätä käsitystä tukee se, että lapset on palsamoitu erittäin huolellisesti.
Muumioinnissa noudatettiin pitkää kaavaa. Aivot poistettiin ja kallo täytettiin ruoholla, hiuksilla ja tuhkalla. Irrotettujen lihasten ja sisäelinten tilalle pantiin savea ja kuivattuja kasveja, ja iho palautettiin paikalleen. Muumion pinta käsiteltiin tuhkalla ja maalattiin sekä kasvot peitettiin usein naamiolla.