Menneisyyden kulttuurit

  • Sivu 1 / 28Seuraava
  • Itävallassa toimi gladiaattorikoulu

    24.01.2012.

    Kolmiulotteinen malli paljastaa, miltä Wienin läheltä löydetyt rauniot näyttivät loiston päivinä.

  • Suo ei ollutkaan häpeällinen hauta

    04.01.2012.

    Tanskalainen arkeologi ei usko perinteisiin selityksiin suoruumiista.

  • Koruaarre unohtui kellariin

    04.10.2011.

    Itävaltalaismies kaivoi puutarhastaan 200 keskiaikaista kulta- ja hopeakorua

  • Demokratia kehittyi anatoliassa

    TK nr. 15/2011 s. 30-35.

    Nykyisen Turkin alueella eläneet lyykialaiset sovelsivat demokraattisempaa
    hallintojärjestelmää kuin antiikin kreikkalaiset, vaikka Ateenaa pidetään
    kansanvallan syntymäpaikkana. Yhdysvallatkin on kiitollisuudenvelassa Lyykialle.

  • Omitut aarteet

    TK nr. 12/2011 s. 62-71.

    Monet valtiot yrittävät saada takaisin ulkomaille
    päätyneitä muinaisjäännöksiä, joihin niillä on ainakin
    historiallisessa mielessä omistusoikeus. Esineiden
    nykyiset haltijat suhtautuvat yleensä saatavien
    perimiseen nihkeästi. Kädenvääntö muinaismuistoista
    voi kuitenkin johtaa myös yllättäviin myönnytyksiin.

  • Suo loi myyttejä

    TK nr. 11/2011 s. 32-37.

    Suoruumiiksi kutsuttuja eurooppalaisia muumioita verhoaa salaperäisyys, vaikka niitä on löydetty ja
    tutkittu paljon. Löydöt ovat innoittaneet hyvin
    monenlaisiin tulkintoihin tapahtumien kulusta. Osa nykytutkijoista pitää vanhoja käsityksiä tuulesta temmattuina ja odottaa, että
    tosiasiat asetetaan luulojen edelle.
    Heistä asioita on dramatisoitu.

  • Faraon kauppalaiva ui jälleen

    TK nr. 10/2011 s. 36-41.

    Ennen kuin 3 500 vuotta sitten Egyptissä käytössä olleen aluksen täysimittainen jäljennös päästiin laskemaan vesille, arkeologit olivat tehneet vuosia salapoliisityötä. Taitavien
    laivanrakentajien ennallistama alustyyppi osoittautui niin purjehduskelpoiseksi, että
    enää ei ole syytä epäillä, pystyivätkö muinaiset egyptiläiset liikkumaan myös merellä.

  • Viini maistui jo 6 000 vuotta sitten

    19.05.2011.

    Armenialaisesta luolasta löytyi vanhin tunnettu viininvalmistamo.

  • Rauniot pelastivat unohdukselta

    TK nr. 8/2011 s. 50-57.

    Kansainvälinen tutkijaryhmä on jo yli kymmenen vuoden ajan kaivanut esiin farao Amonhotep III:n kuolintemppelin jäännöksiä nykyisessä Luxorissa. Tätä aikoinaan muinaisen Theban suurinta rakennusta vartioivat näihin päiviin asti säilyneet Memnonin kolossit. Siellä oli muitakin jättiläisiä.

  • Ötökät auttavat arkeologeja

    02.05.2011.

    Hyönteiset paljastavat uusia asioita tuhansien vuosien takaisista kulttuureista.

  • Ötökät auttavat arkeologeja

    TK nr. 7/2011 s. 62-65.

    Hyönteisiin on vanhastaan kiinnitetty huomiota ratkottaessa epäselviä
    kuolemantapauksia. Kärpäsistä ja
    kovakuoriaisista on apua myös
    arkeologisissa tutkimuksissa, sillä
    niiden jäännökset paljastavat aivan
    uusia asioita vanhoista kulttuureista.

  • Maailman suurin palapeli

    TK nr. 6/2011 s. 30-35.

    Kansainvälisesti tunnetuin kreikkalainen linnavuori, Ateenan Akropolis, on ollut jo yli 30 vuoden
    ajan suuri rakennustyömaa. Pallas Athenen doorilaistyylinen temppeli Parthenon ja muut noin 2 500 vuotta vanhat rakennukset pyritään säilyttämään jälkipolville mittavalla entistämishankkeella.

  • Tehokkaammat aivot loivat taiteilijan

    TK nr. 12/2003 s. 34-39.

    Noin 40 000 vuotta sitten tapahtui jotain, mikä sai ihmiset käyttämään aikaansa ravinnon hankkimisen sijaan korujen ja luolamaalausten tekemiseen. Ilmeisesti geenimutaatio muutti aivoja niin, että nykyihmiselle kehittyi luovuus.

  • Romusta kaivetaan tietoa

    TK nr. 4/2011 s. 54-59.

    Arkeologien perinteisiä kaivauskohteita ovat muinaishaudat, rauniot ja asuinpaikat, mutta heidän menetelmillään voidaan tutkia myös uudempaa kulttuuriperintöä, joka uhkaa kadota. Kaivauksia on tehty muun muassa autonromussa, festivaalialueilla, kaatopaikoilla ja hippikommuunissa.

  • Herkkupaloja

    TK nr. 18/2010 s. 18-25.

    Ihmiskunnan yhteiseen kulttuuriperintöön kuuluvat myös kadonneet kalleudet. Useiden arkeologien mielestä niitä kannattaa etsiä, vaikka ei voitaisi edes olla varmoja, että ne ovat olleet olemassa. Monet heistä elättävätkin toivoa näiden tarunomaisten helmien löytämisestä siitä huolimatta, että oikeille jäljille pääsemisestä ei ole mitään takeita. Heitä rohkaisee yrittämään se, että kokemus on osoittanut unelmien voivan yllättäen toteutua.

  • Rautaiset ritarit

    TK nr. 17/2010 s. 38-41.

    Korean niemimaalla oli ensimmäisellä vuosituhannella useita keskenään kilpailevia kuningaskuntia. Muinaisen hautausmaan kaivauksissa on löydetty kaksi noin 1 500 vuotta vanhaa haarniskaa, jotka kuuluivat ratsumiehelle ja hänen hevoselleen. Ne valaisevat korealaisten sota- ja kulttuurihistoriaa.

  • Menneisyys on merenpohjassa

    TK nr. 17/2010 s. 56-61.

    Kun jääkausi päättyi, jäämassojen sulamisvedet peittivät lähes puolet asutusta Euroopasta. Pohjamutien kätköön ovat jääneet ehkä tuhansien kivikautisten yhteisöjen jäännökset. Meri on säilyttänyt muinaismuistot hyvin, mutta arkeologeilla on kiire kaivaa ne esiin.

  • Vihollisen vaimoksi

    TK nr. 3/2011 s. 18-25.

    Nefertiti joutui tilanteeseen, kun hänen puolisonsa oli kuollut eikä heillä ollut poikaa, joka olisi voinut periä vallan. Kaiken lisäksi hallitsijapari oli saanut päällensä pappien vihat sallimalla ainostaan auringonjumala Atonin palvonnan. Osa tutkijoista lukee lähteitä niin, että Nefertiti teki vakain tuumin valtiorikoksen tarjoamalla heettiläisten hallitsijalle itsensä ja valtakuntansa.

  • Stonehengeen matkattiin kaukaa

    17.03.2011.

    ETeinipoika, joka kuoli 3 550 vuotta sitten ja haudattiin Boscombe Downiin kolmen kilometrin päähän Stonehengestä, oli lähtöisin Välimeren seudulta.

  • Vehkeilyä muinaisessa Egyptissä

    13.02.2011.

    Kuningatar Nefertiti alkoi puolisonsa kuoleman jälkeen vehkeillä pysyäkseen vallan kahvassa. Lue lisää muinaisesta poliittisesta jännitysnäytelmästä ja sen osapuolista.

  • Sivu 1 / 28Seuraava

Miten sydäntaudit saadaan laskuun?

Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.

Ilmainen näytelehti

Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Videoita tieteestä

Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!

Gallup