Menneisyyden kulttuurit

Sivu 1 / 28Jatka
Hevoset ja vaunut saattajiksi

25.05.2012.

Varakas kiinalaisvirkamies sai melkein 3 000 vuotta sitten hautaansa sotavaununsa ja hevosensa.

Lue lisää
Hopearahalle etsitään kuningasta

25.04.2012.

1 100 vuotta vanha kolikko ei sovi Englannin kuningasluetteloihin.

Lue lisää
Lataa pdf: Pyramidit numeroina

18.04.2012.

Egyptissä sijaitsevan Gizan pyramideilla on ikää noin 4 500 vuotta. Ne ovat yhä vaikuttava näky, vaikka niiden pintaa verhonnut kalkkikivikerros onkin kulunut pois. Valkea kivi sai ne aikoinaan loistamaan päivänpaisteessa ja hehkumaan auringon noustessa ja laskiessa.

Lue lisää
Mayat ikuistivat kuolemaan tuomitut

15.02.2012.

Meksikosta on löydetty kaksi noin 1,5 metriä korkea patsasta, jotka esittävät teloitusta odottavia sotavankeja.

Lue lisää
Itävallassa toimi gladiaattorikoulu

24.01.2012.

Kolmiulotteinen malli paljastaa, miltä Wienin läheltä löydetyt rauniot näyttivät loiston päivinä.

Lue lisää
Suo ei ollutkaan häpeällinen hauta

04.01.2012.

Tanskalainen arkeologi ei usko perinteisiin selityksiin suoruumiista.

Lue lisää
Koruaarre unohtui kellariin

04.10.2011.

Itävaltalaismies kaivoi puutarhastaan 200 keskiaikaista kulta- ja hopeakorua

Lue lisää
Demokratia kehittyi anatoliassa

TK nr. 15/2011 s. 30-35.

Nykyisen Turkin alueella eläneet lyykialaiset sovelsivat demokraattisempaa
hallintojärjestelmää kuin antiikin kreikkalaiset, vaikka Ateenaa pidetään
kansanvallan syntymäpaikkana. Yhdysvallatkin on kiitollisuudenvelassa Lyykialle.

Lue lisää
Omitut aarteet

TK nr. 12/2011 s. 62-71.

Monet valtiot yrittävät saada takaisin ulkomaille
päätyneitä muinaisjäännöksiä, joihin niillä on ainakin
historiallisessa mielessä omistusoikeus. Esineiden
nykyiset haltijat suhtautuvat yleensä saatavien
perimiseen nihkeästi. Kädenvääntö muinaismuistoista
voi kuitenkin johtaa myös yllättäviin myönnytyksiin.

Lue lisää
Suo loi myyttejä

TK nr. 11/2011 s. 32-37.

Suoruumiiksi kutsuttuja eurooppalaisia muumioita verhoaa salaperäisyys, vaikka niitä on löydetty ja
tutkittu paljon. Löydöt ovat innoittaneet hyvin
monenlaisiin tulkintoihin tapahtumien kulusta. Osa nykytutkijoista pitää vanhoja käsityksiä tuulesta temmattuina ja odottaa, että
tosiasiat asetetaan luulojen edelle.
Heistä asioita on dramatisoitu.

Lue lisää
Faraon kauppalaiva ui jälleen

TK nr. 10/2011 s. 36-41.

Ennen kuin 3 500 vuotta sitten Egyptissä käytössä olleen aluksen täysimittainen jäljennös päästiin laskemaan vesille, arkeologit olivat tehneet vuosia salapoliisityötä. Taitavien
laivanrakentajien ennallistama alustyyppi osoittautui niin purjehduskelpoiseksi, että
enää ei ole syytä epäillä, pystyivätkö muinaiset egyptiläiset liikkumaan myös merellä.

Lue lisää
Viini maistui jo 6 000 vuotta sitten

19.05.2011.

Armenialaisesta luolasta löytyi vanhin tunnettu viininvalmistamo.

Lue lisää
Rauniot pelastivat unohdukselta

TK nr. 8/2011 s. 50-57.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on jo yli kymmenen vuoden ajan kaivanut esiin farao Amonhotep III:n kuolintemppelin jäännöksiä nykyisessä Luxorissa. Tätä aikoinaan muinaisen Theban suurinta rakennusta vartioivat näihin päiviin asti säilyneet Memnonin kolossit. Siellä oli muitakin jättiläisiä.

Lue lisää
Ötökät auttavat arkeologeja

02.05.2011.

Hyönteiset paljastavat uusia asioita tuhansien vuosien takaisista kulttuureista.

Lue lisää
Ötökät auttavat arkeologeja

TK nr. 7/2011 s. 62-65.

Hyönteisiin on vanhastaan kiinnitetty huomiota ratkottaessa epäselviä
kuolemantapauksia. Kärpäsistä ja
kovakuoriaisista on apua myös
arkeologisissa tutkimuksissa, sillä
niiden jäännökset paljastavat aivan
uusia asioita vanhoista kulttuureista.

Lue lisää
Maailman suurin palapeli

TK nr. 6/2011 s. 30-35.

Kansainvälisesti tunnetuin kreikkalainen linnavuori, Ateenan Akropolis, on ollut jo yli 30 vuoden
ajan suuri rakennustyömaa. Pallas Athenen doorilaistyylinen temppeli Parthenon ja muut noin 2 500 vuotta vanhat rakennukset pyritään säilyttämään jälkipolville mittavalla entistämishankkeella.

Lue lisää
Tehokkaammat aivot loivat taiteilijan

TK nr. 12/2003 s. 34-39.

Noin 40 000 vuotta sitten tapahtui jotain, mikä sai ihmiset käyttämään aikaansa ravinnon hankkimisen sijaan korujen ja luolamaalausten tekemiseen. Ilmeisesti geenimutaatio muutti aivoja niin, että nykyihmiselle kehittyi luovuus.

Lue lisää
Romusta kaivetaan tietoa

TK nr. 4/2011 s. 54-59.

Arkeologien perinteisiä kaivauskohteita ovat muinaishaudat, rauniot ja asuinpaikat, mutta heidän menetelmillään voidaan tutkia myös uudempaa kulttuuriperintöä, joka uhkaa kadota. Kaivauksia on tehty muun muassa autonromussa, festivaalialueilla, kaatopaikoilla ja hippikommuunissa.

Lue lisää
Herkkupaloja

TK nr. 18/2010 s. 18-25.

Ihmiskunnan yhteiseen kulttuuriperintöön kuuluvat myös kadonneet kalleudet. Useiden arkeologien mielestä niitä kannattaa etsiä, vaikka ei voitaisi edes olla varmoja, että ne ovat olleet olemassa. Monet heistä elättävätkin toivoa näiden tarunomaisten helmien löytämisestä siitä huolimatta, että oikeille jäljille pääsemisestä ei ole mitään takeita. Heitä rohkaisee yrittämään se, että kokemus on osoittanut unelmien voivan yllättäen toteutua.

Lue lisää
Rautaiset ritarit

TK nr. 17/2010 s. 38-41.

Korean niemimaalla oli ensimmäisellä vuosituhannella useita keskenään kilpailevia kuningaskuntia. Muinaisen hautausmaan kaivauksissa on löydetty kaksi noin 1 500 vuotta vanhaa haarniskaa, jotka kuuluivat ratsumiehelle ja hänen hevoselleen. Ne valaisevat korealaisten sota- ja kulttuurihistoriaa.

Lue lisää
Sivu 1 / 28Jatka