24.01.2012.
Kolmiulotteinen malli paljastaa, miltä Wienin läheltä löydetyt rauniot näyttivät loiston päivinä.
04.01.2012.
Tanskalainen arkeologi ei usko perinteisiin selityksiin suoruumiista.
04.10.2011.
Itävaltalaismies kaivoi puutarhastaan 200 keskiaikaista kulta- ja hopeakorua
TK nr. 15/2011 s. 30-35.
Nykyisen Turkin alueella eläneet lyykialaiset sovelsivat demokraattisempaa
hallintojärjestelmää kuin antiikin kreikkalaiset, vaikka Ateenaa pidetään
kansanvallan syntymäpaikkana. Yhdysvallatkin on kiitollisuudenvelassa Lyykialle.
TK nr. 12/2011 s. 62-71.
Monet valtiot yrittävät saada takaisin ulkomaille
päätyneitä muinaisjäännöksiä, joihin niillä on ainakin
historiallisessa mielessä omistusoikeus. Esineiden
nykyiset haltijat suhtautuvat yleensä saatavien
perimiseen nihkeästi. Kädenvääntö muinaismuistoista
voi kuitenkin johtaa myös yllättäviin myönnytyksiin.
TK nr. 11/2011 s. 32-37.
Suoruumiiksi kutsuttuja eurooppalaisia muumioita verhoaa salaperäisyys, vaikka niitä on löydetty ja
tutkittu paljon. Löydöt ovat innoittaneet hyvin
monenlaisiin tulkintoihin tapahtumien kulusta. Osa nykytutkijoista pitää vanhoja käsityksiä tuulesta temmattuina ja odottaa, että
tosiasiat asetetaan luulojen edelle.
Heistä asioita on dramatisoitu.
TK nr. 10/2011 s. 36-41.
Ennen kuin 3 500 vuotta sitten Egyptissä käytössä olleen aluksen täysimittainen jäljennös päästiin laskemaan vesille, arkeologit olivat tehneet vuosia salapoliisityötä. Taitavien
laivanrakentajien ennallistama alustyyppi osoittautui niin purjehduskelpoiseksi, että
enää ei ole syytä epäillä, pystyivätkö muinaiset egyptiläiset liikkumaan myös merellä.
19.05.2011.
Armenialaisesta luolasta löytyi vanhin tunnettu viininvalmistamo.
TK nr. 8/2011 s. 50-57.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on jo yli kymmenen vuoden ajan kaivanut esiin farao Amonhotep III:n kuolintemppelin jäännöksiä nykyisessä Luxorissa. Tätä aikoinaan muinaisen Theban suurinta rakennusta vartioivat näihin päiviin asti säilyneet Memnonin kolossit. Siellä oli muitakin jättiläisiä.
02.05.2011.
Hyönteiset paljastavat uusia asioita tuhansien vuosien takaisista kulttuureista.
TK nr. 7/2011 s. 62-65.
Hyönteisiin on vanhastaan kiinnitetty huomiota ratkottaessa epäselviä
kuolemantapauksia. Kärpäsistä ja
kovakuoriaisista on apua myös
arkeologisissa tutkimuksissa, sillä
niiden jäännökset paljastavat aivan
uusia asioita vanhoista kulttuureista.
TK nr. 6/2011 s. 30-35.
Kansainvälisesti tunnetuin kreikkalainen linnavuori, Ateenan Akropolis, on ollut jo yli 30 vuoden
ajan suuri rakennustyömaa. Pallas Athenen doorilaistyylinen temppeli Parthenon ja muut noin 2 500 vuotta vanhat rakennukset pyritään säilyttämään jälkipolville mittavalla entistämishankkeella.
TK nr. 12/2003 s. 34-39.
Noin 40 000 vuotta sitten tapahtui jotain, mikä sai ihmiset käyttämään aikaansa ravinnon hankkimisen sijaan korujen ja luolamaalausten tekemiseen. Ilmeisesti geenimutaatio muutti aivoja niin, että nykyihmiselle kehittyi luovuus.
TK nr. 4/2011 s. 54-59.
Arkeologien perinteisiä kaivauskohteita ovat muinaishaudat, rauniot ja asuinpaikat, mutta heidän menetelmillään voidaan tutkia myös uudempaa kulttuuriperintöä, joka uhkaa kadota. Kaivauksia on tehty muun muassa autonromussa, festivaalialueilla, kaatopaikoilla ja hippikommuunissa.
TK nr. 18/2010 s. 18-25.
Ihmiskunnan yhteiseen kulttuuriperintöön kuuluvat myös kadonneet kalleudet. Useiden arkeologien mielestä niitä kannattaa etsiä, vaikka ei voitaisi edes olla varmoja, että ne ovat olleet olemassa. Monet heistä elättävätkin toivoa näiden tarunomaisten helmien löytämisestä siitä huolimatta, että oikeille jäljille pääsemisestä ei ole mitään takeita. Heitä rohkaisee yrittämään se, että kokemus on osoittanut unelmien voivan yllättäen toteutua.
TK nr. 17/2010 s. 38-41.
Korean niemimaalla oli ensimmäisellä vuosituhannella useita keskenään kilpailevia kuningaskuntia. Muinaisen hautausmaan kaivauksissa on löydetty kaksi noin 1 500 vuotta vanhaa haarniskaa, jotka kuuluivat ratsumiehelle ja hänen hevoselleen. Ne valaisevat korealaisten sota- ja kulttuurihistoriaa.
TK nr. 17/2010 s. 56-61.
Kun jääkausi päättyi, jäämassojen sulamisvedet peittivät lähes puolet asutusta Euroopasta. Pohjamutien kätköön ovat jääneet ehkä tuhansien kivikautisten yhteisöjen jäännökset. Meri on säilyttänyt muinaismuistot hyvin, mutta arkeologeilla on kiire kaivaa ne esiin.
TK nr. 3/2011 s. 18-25.
Nefertiti joutui tilanteeseen, kun hänen puolisonsa oli kuollut eikä heillä ollut poikaa, joka olisi voinut periä vallan. Kaiken lisäksi hallitsijapari oli saanut päällensä pappien vihat sallimalla ainostaan auringonjumala Atonin palvonnan. Osa tutkijoista lukee lähteitä niin, että Nefertiti teki vakain tuumin valtiorikoksen tarjoamalla heettiläisten hallitsijalle itsensä ja valtakuntansa.
17.03.2011.
ETeinipoika, joka kuoli 3 550 vuotta sitten ja haudattiin Boscombe Downiin kolmen kilometrin päähän Stonehengestä, oli lähtöisin Välimeren seudulta.
13.02.2011.
Kuningatar Nefertiti alkoi puolisonsa kuoleman jälkeen vehkeillä pysyäkseen vallan kahvassa. Lue lisää muinaisesta poliittisesta jännitysnäytelmästä ja sen osapuolista.
Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!