Kultainen kirje lojui lukematta 250 vuotta

Kolmen vuoden työn jälkeen luxemburgilainen historioitsija Jacques Leider on vihdoin saanut selville, mitä Britannian kuninkaalle Yrjö II:lle vuonna 1756 osoitetussa kultaisessa kirjeessä lukee.
Loistelias kirje on kirjoitettu kultalevylle, jonka mitat ovat 55 x 12 senttiä, ja sitä koristaa 24 rubiinia. Kirjeen lähetti Yrjö II:lle burmalaisten kuningas Alaungpaya.

Kirjeessä Alaungpaya pyysi brittiläistä kollegaansa solmimaan tiiviimmät kauppasuhteet valtakuntaansa. Hän myönsi briteille luvan rakentaa sataman aluksilleen, jotta nämä pääsisivät osallisiksi Burman riisi- ja tiikkirikkauksista. Vastapalvelukseksi Alaungpaya halusi tykkejä ja ampuma-aseita.

Alaungpaya puhutteli brittien kuningasta ylenpalttisen ylistävästi: ”Kaikkein kunnioitetuin herra kaikkien muiden kuninkaiden yläpuolella –– rubiinien, kullan, kuparin, raudan, meripihkan ja jalokivien haltija, valkoisten, punaisten ja kaikenväristen norsujen herra.”

Yrjö II ei kuitenkaan osannut lukea burmaksi kirjoitettua kirjettä, eikä hän edes käännättänyt sitä. Sen sijaan hän talletti sen Hannover-suvun kirjastoon Saksaan. Alaungpaya ei siis koskaan saanut vastausta kirjeeseensä. Leiderin mukaan burmalaisten kuningas suuttui tästä silmittömästi ja tuhosi brittiläisen kauppakolonian.

Burmalaisten kuningas Alaungpaya lähetti vuonna 1756 Britannian Yrjö II:lle rubiinein koristellun kultaisen kirjeen.

Kun Tanskan kuningas Kristian VII vuonna 1768 vieraili kirjastossa Saksassa, kultainen kirje näytettiin hänelle. Kristian VII onnistui vahingoittamaan kirjettä, kun hän yritti laittaa sen takaisin norsunluiseen telineeseen.

Kömpelökätisen kuninkaan vuoksi Leiderin työ vaikeutui. Leiderin mukaan kirjeessä käytetty kieli ei ollut erityisen vaikeaa, vaan tulkitsemista hankaloitti kultaisen esineen uskomattoman huono kunto.