Täit osoittavat ihmisen leviämisreitit

Tuhat vuotta siten perulaisia kiusasi sama täityyppi, joka oli ihmissuvun riesana jo sen lähtiessä Afrikasta 75 000 vuotta sitten.

Täit ja ihminen ovat olleet käytännössä erottamattomia ihmislajin olemassaolon ajan. Siksi ranskalainen geneetikko Didier Raoult ja hänen yhdysvaltalaiset ja perulaiset tutkijatoverinsa uskovat, että täiden avulla voidaan luotettavasti kartoittaa myös ihmiskunnan historiaa.
Raoultin ryhmä löysi kahden noin tuhat vuotta vanhan perulaisen muumion hiuksista sadoittain täitä. Täit leviävät vain lähikontaktissa, joten löytö osoittaa, että ainakaan päätäit eivät tulleet – kuten tähän saakka on oletettu – Amerikkaan 1500-luvulla eurooppalaisten mukana. Ne olivat ilmeisesti saapuneet mantereelle jo ensimmäisten sinne muuttaneiden ihmisten mukana Siperiasta 15 000–20 000 vuotta siten.
Lisäksi löytö tukee vallalla olevaa käsitystä Afrikasta nykyihmisen alkukotina, josta laji levisi muualle 75 000 vuotta sitten.
Maailmassa esiintyy kolmea päätäityyppiä. A-tyyppiä tavataan kaikkialla. B-tyyppi elää vain Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa. Harvinaisin on C-tyyppi, jota esiintyy Nepalissa ja Etiopiassa. Muumioista löydetyt täit eivät dna-analyysien perusteella olleet Amerikassa yleisintä B-tyyppiä vaan A:ta.
A-tyypin päätäiden perimästä voidaankin siksi ehkä tehdä päätelmiä myös ihmislajin leviämistavasta ja -nopeudesta.