Kansat

Sivu 1 / 5Jatka
Luolaihmiset osasivat kirjoittaa

TK nr. 4/2011 s. 32-35.

Lue lisää
Hiustukosta piirtyi muinaisihminen

TK nr. 11/2010 s. 24-31.

4 000 vuotta sitten Grönlannissa elänyt mies järjesti tutkijoille jymy-yllätyksen hiuksillaan. Niissä säilynyt dna paljasti paitsi hänen koko perimänsä myös aivan odottamattomia sukulaisuussuhteita.

Lue lisää
Mikä hävitti neandertalinihmiset?

TK nr. 4/2010 s. 34-39.

Nykyihmisen lähisukulaisiin kuului toinen älykäs ihmislaji: Homo neanderthalensis. Hallittuaan yli 200 000 vuoden ajan Euroopan länsiosista Keski-Aasiaan ulottuvaa aluetta neandertalinihminen menetti johtoasemansa ja alkoi harvinaistua noin 40 000 vuotta sitten. Laji kuoli sukupuuttoon siis pian sen jälkeen, kun nykyihminen oli levinnyt Eurooppaan. Tapahtumien syy-yhteys on yhä epäselvä, eikä ihmislajien välinen kilpailu ole ainoa mahdollinen selitys neandertalinihmisten katoamiselle. Tuoreet löydöt viittaavat esimerkiksi siihen, että laji ei sopeutunut ilmastonmuutoksiin.

Lue lisää
Taiwan: Toinen Kiina

TK nr. 11/2000 s. 28-37.

Taiwanissa suuret värikkäät kansanjuhlat ovat yksi tapa, jolla pienen saarivaltion uusi presidentti yrittää rakentaa kansalaisilleen omaa taiwanilaista kansallisidentiteettiä.
Suuri naapuri Kiina, joka yhä pitää Taiwania maakuntanaan, puolestaan haluaa saada saaren takaisin hallintaansa.

Lue lisää
Homo grammaticus

TK nr. 10/2004 s. 54-59.

Monilla ihmisen suvun muinaisilla jäsenillä oli henkiset edellytykset kielen käyttämiselle. Jo pystyihmisen oletetaan kyenneen sanalliseen viestintään. Ehkä kuitenkin vasta nykyihminen oivalsi tehostaa puhettaan luomalla kieliopin.

Lue lisää
Sukulaistensa kesyttäjät

TK nr. 14/2001 s. 36-41.

Keski-Vietnamin vuoristoylängöllä elävän mnongkansan jäseniä on perinteisesti pidetty taitavina norsunpyydystäjinä ja -kesyttäjinä. Saaliita kohdellaan kunnioittavasti, sillä vanhan uskomuksen mukaan norsut ovat kauan sitten eläimiksi muuttuneita mnongien sukulaisia.

Lue lisää
Kivikauden ruokalista

TK nr. 17/2003 s. 56-61.

Uuden-Guinean viidakossa tiettömien taipaleiden takana ei voi olla kovin nirso ruokansa suhteen. Siellä ravinnoksi kelpaavat kaikenlaiset pienet eläimet hyönteisistä sammakoihin. Sademetsän henkiä lepytetään juhlilla, joissa mässäillään toukilla.

Lue lisää
Ihmisen kaveri jo 10 000 vuotta

TK nr. 18/2009 s. 34-37.

Muinaiset egyptiläiset saivat ansiottomasti kunnian kissan kesyttämisestä. Ranskalaisarkeologien hautalöytö osoittaa, että ihminen ja kissa elivät rinta rinnan Kyproksessa jo 9 500 vuotta sitten. Seuralainen oli Lähi-idästä saapunut kesykissa.

Lue lisää
Myrkyllinen elinkeino

TK nr. 2/2000 s. 80-83.

Aikaisemmin irulakansan pääelinkeinona oli metsästys, mutta nykyisin suurriistaa ei enää riitä pyydettäväksi. Useimmat irulat ovat nyt työssä tehtaissa tai maanviljelijöinä. Osa heistä kuitenkin jatkaa perinteitä: suurriistan asemesta tosin metsästetään käärmeitä, joiden myrkky myydään. Käärmejahti on koko perheen työtä.

Lue lisää
Värikästä uutta vuotta

TK nr. 13/2002 s. 48-57.

Helmi–maaliskuussa Intiassa juhlitaan uuttavuotta, kevättä ja Krishna-jumalaa. Viikon kestävä holijuhla on uskonnollinen seremonia ja hulvaton kansanrieha, jossa kasti, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli menettävät hetkeksi merkityksensä.

Lue lisää
Kastittomat vaativat oikeuksiaan: likaiset liikkeellä

TK nr. 5/2004 s. 52-59.

160 miljoonaa intialaista on leimattu epäpuhtaiksi ja alempiarvoisiksi pelkän syntyperänsä takia. He ovat kastihierarkian alin porras. Kastilaitos lakkautettiin virallisesti 1950, mutta se ohjaa yhä useimpien intialaisten elämää. Kaikki eivät tyydy osaansa. Kastittomien liike on Intiassa kasvava yhteiskunnallinen voima.

Lue lisää
Esi-intiaanit popsivat kameleita ja karhuja

13 000 vuotta vanhat työkalut juoruavat kivikauden ravinnosta.

Lue lisää
Neljän päivän paratiisi

TK nr. 1/2003 s. 38-45.

Rion karnevaali on laskiaisen
viettoa brasilialaisittain. Se on
paitsi samban juhlaa myös
tilaisuus unohtaa eriarvoisuus
ja kohota kerran vuodessa
hetkeksi arjen yläpuolelle.

Lue lisää
Merellistä elämää

TK nr. 1/2002 s. 46-51.

Filippiinien ja Malesian välisen Sulunmeren saarien edustalla on kokonaisia paalujen varaan rakennettuja kyliä. Niiden asukkaat, bajaut, viettävät kirjaimellisesti merielämää. Heidän mielestään maa on vain kuolleita varten.

Lue lisää
Köyhät ja valitut

TK nr. 1/2001 s. 44-53.

Nepalissa uskotaan, että jumalien valitsemalla
sanansaattajalla ei ole vaihtoehtoja: hänen on oltava
aina henkien ja kansan käytettävissä. Työstään
hän saa onnen suosiessa palkkioksi pussillisen riisiä.

Lue lisää
Kotkankatse menneeseen

TK nr. 1/2000 s. 70-75.

Ennen Neuvostoliiton syntyä Venäjän imperiumiin kuuluneessa Kazakstanissa etsitään
nykyään itsenäisen
valtion identiteettiä
vuosisatojen takaisista
perinteistä, joista erikoisimpia on metsästyskotkien
koulutus. Entisessä
neuvostotasavallassa
menneisyys kiinnostaa.

Lue lisää
Rauniotemppelissä rikkauden rippeet

TK nr. 2/2002 s. 22-29.

Mocheintiaanien Kuutemppelin uumenista on löydetty harvinaislaatuinen taideaarre.
Löydön rvoa lisää erityisesti se, että vain murto-osa Amerikan alkuperäiskulttuurien jalometalleista ja -kivistä valmistetuista taidekäsitöistä säästyi eurooppalaisvalloittajien ryöstöltä siirtomaa-ajalla.

Lue lisää
Geishat kireässä kilpailutilanteessa

TK nr. 2/2002 s. 50-53.

Japanin geishakulttuuri on murrosvaiheessa. Monipuolisen koulutuksen saaneita geishoja selvästi sivistymättömämmät
naisseuralaiset ovat valtaamassa alaa. Vaikka aidot geishat nyrpistävät tulokkaille nenäänsä, näillä riittää asiakkaita.

Lue lisää
Jäähyväi set aseille

TK nr. 3/2000 s. 38-49.

Askel askeleelta nuori maasaimies jättää soturin elämän taakseen. Keihään soturi on vaihtanut paimensauvaksi, kun hän raskain sydämin on aloittamassa vastuullista elämää perheenpäänä. Maasaiyhteisössä miesten maailma
muuttuu kokonaan, kun heistä tulee neljä päivää kestävissä seremonioissa heimon ”vanhimpia”.

Lue lisää
Mukulakasvit edistivät ihmisen kehitystä

TK nr. 4/2008 s. 21.

Lue lisää
Sivu 1 / 5Jatka