Maailman ehkä tunnetuin järvihirviö saattaa olla norsu, jonka siluettia on vain tulkittu sikäläisen viskilasin pohjan läpi. Tätä mieltä on ainakin Skotlannissa Glasgow’ssa Hunterin museossa työskentelevä paleontologi Neil Clark, joka uhrasi kaksi vuotta Loch Nessin hirviötarinan tutkimiseen. Clark julkaisi tutkimustuloksensa vihdoin tänä keväänä Open University Geological Society -lehdessä. Clark perustaa näkemyksensä ensinnäkin niin sanottuun kirurgin kuvaan, joka on otettu vuonna 1934. Kuvassa on väitetty näkyvän ”Nessien” pää ja kaula. Hän uskoo, että kuva, jota on esitelty vahvimpana todisteena hirviön olemassaolosta, esittää järvessä kylpevää sirkusnorsua. Lähistöllä sijaitsevaan Invernessin kaupunkiin matkalla olleet sirkusseurueet kulkivat usein Loch Nessin kautta ja pysähtyivät järven rannalle antaakseen eläinten jaloitella. ”Kun norsut uivat järvessä, niistä näkyi pinnalla vain kärsä ja kaksi kohoumaa. Toinen kohoumista oli päälaki ja toinen selkä”, sanoo Clark.
Clarkin käsitystä tukevat myös historialliset lähteet. Lehdistössä hirviötarinaa alettiin käsitellä vuonna 1933. Samana vuonna erään sirkuksen johtaja lupasi 20 000 punnan eli nykyrahassa reilusti yli miljoonan euron palkkion hirviön pyydystäjälle. Palkkio oli ehkä helppo luvata, jos hir-viön alkuperä oli tiedossa. Huomiota herättävä lupaus saattoi edistää sirkuksen liiketoimia.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.