24.01.2012.
Kolmiulotteinen malli paljastaa, miltä Wienin läheltä löydetyt rauniot näyttivät loiston päivinä.
04.01.2012.
Tanskalainen arkeologi ei usko perinteisiin selityksiin suoruumiista.
04.10.2011.
Itävaltalaismies kaivoi puutarhastaan 200 keskiaikaista kulta- ja hopeakorua
TK nr. 15/2011 s. 50-59.
1800-luvun alun kultaryntäys
suuntautui merelle. Kultaa olivat
valaat, joiden rasvasta tehtiin
lamppuöljyä, kynttilöitä
ja saippuaa. Valaanpyynnin keskus
oli Yhdysvaltojen itärannikolla,
mutta saalista etsittiin kaikilta
meriltä. Yhden pyyntialuksen,
Two Brothersin, matka päätyi karille
Havaijilla 1823. Sen jäännökset
kertovat ajasta, jolloin talouden
pyöriä voiteli valaanrasva.
TK nr. 15/2011 s. 30-35.
Nykyisen Turkin alueella eläneet lyykialaiset sovelsivat demokraattisempaa
hallintojärjestelmää kuin antiikin kreikkalaiset, vaikka Ateenaa pidetään
kansanvallan syntymäpaikkana. Yhdysvallatkin on kiitollisuudenvelassa Lyykialle.
13.09.2011.
Richard Branson aikoo ottaa selvää syvänmerenhaudoissa vallitsevista olosuhteista.
TK nr. 12/2011 s. 32-39.
Moonin–Reganin tutkimusretkikunta lähti vuoden 2010 marraskuussa erikoiselle matkalle. Tavoitteena oli ajaa autolla Etelämantereen rannikolta toiselle ja samaa tietä takaisin.
Matkantekoa hidastivat paukkupakkanen, lumidyynit, jääkuilut ja tukku teknisiä ongelmia.
TK nr. 12/2011 s. 62-71.
Monet valtiot yrittävät saada takaisin ulkomaille
päätyneitä muinaisjäännöksiä, joihin niillä on ainakin
historiallisessa mielessä omistusoikeus. Esineiden
nykyiset haltijat suhtautuvat yleensä saatavien
perimiseen nihkeästi. Kädenvääntö muinaismuistoista
voi kuitenkin johtaa myös yllättäviin myönnytyksiin.
TK nr. 11/2011 s. 32-37.
Suoruumiiksi kutsuttuja eurooppalaisia muumioita verhoaa salaperäisyys, vaikka niitä on löydetty ja
tutkittu paljon. Löydöt ovat innoittaneet hyvin
monenlaisiin tulkintoihin tapahtumien kulusta. Osa nykytutkijoista pitää vanhoja käsityksiä tuulesta temmattuina ja odottaa, että
tosiasiat asetetaan luulojen edelle.
Heistä asioita on dramatisoitu.
TK nr. 10/2011 s. 36-41.
Ennen kuin 3 500 vuotta sitten Egyptissä käytössä olleen aluksen täysimittainen jäljennös päästiin laskemaan vesille, arkeologit olivat tehneet vuosia salapoliisityötä. Taitavien
laivanrakentajien ennallistama alustyyppi osoittautui niin purjehduskelpoiseksi, että
enää ei ole syytä epäillä, pystyivätkö muinaiset egyptiläiset liikkumaan myös merellä.
27.06.2011.
Kolmen vuoden työn jälkeen saatiin selville, mitä Burman kuningas kirjoitti Britannian kuninkaalle Yrjö II:lle vuonna 1756.
09.06.2011.
Radiohiilianalyysissa paljastui, että arvoituksellinen Voynichin käsikirjoitus on sata vuotta luultua vanhempi.
TK nr. 9/2011 s. 44-51.
Vaikka kuuluisien brittiläisten Afrikan-kartoittajien Henry
Stanleyn ja David Livingstonen kuolemasta on jo yli sata vuotta,
toiseksi suurimmassa maanosassa riittää vieläkin tutkittavaa.
Kansainvälinen tutkijaryhmä tutustui viime vuonna Kongojoen
halkoman trooppisen viidakon ihmisiin, eläimiin ja kasveihin.
19.05.2011.
Armenialaisesta luolasta löytyi vanhin tunnettu viininvalmistamo.
TK nr. 8/2011 s. 38-41.
Albert Göring oli kuuluisan isoveljensä täydellinen vastakohta. Hermann Göring oli Hitlerin lähin apulainen, ja hän johti Euroopan juutalaisten joukkotuhoa. Pikkuveli puolestaan inhosi natseja ja auttoi kykyjensä mukaan juutalaisia pakenemaan.
Sukunimi suojasi häntä Gestapolta, mutta sodan jälkeen siitä tuli hänelle taakka.
TK nr. 8/2011 s. 50-57.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on jo yli kymmenen vuoden ajan kaivanut esiin farao Amonhotep III:n kuolintemppelin jäännöksiä nykyisessä Luxorissa. Tätä aikoinaan muinaisen Theban suurinta rakennusta vartioivat näihin päiviin asti säilyneet Memnonin kolossit. Siellä oli muitakin jättiläisiä.
02.05.2011.
Hyönteiset paljastavat uusia asioita tuhansien vuosien takaisista kulttuureista.
TK nr. 7/2011 s. 34-43.
Kanadalaisarkeologit löysivät kesällä 2010 arktisilta vesiltä HMS Investigatorin
hylyn. Alus oli lähetetty etsimään kadonnutta John Franklinin retkikuntaa, mutta
se juuttui jäihin Beaufortinmeressä 1853. Laivan ja sen miehistön jäännöksistä
etsitään vastausta siihen, mitä Luoteisväylää etsineelle retkikunnalle tapahtui.
TK nr. 7/2011 s. 62-65.
Hyönteisiin on vanhastaan kiinnitetty huomiota ratkottaessa epäselviä
kuolemantapauksia. Kärpäsistä ja
kovakuoriaisista on apua myös
arkeologisissa tutkimuksissa, sillä
niiden jäännökset paljastavat aivan
uusia asioita vanhoista kulttuureista.
25.04.2011.
Kallosta tehty ennallistus vahvisti, että se kuului Ranskan kuningas Henrik IV:lle.
Tilaus : Seuraa alusta alkaen Tieteen Kuvalehden kolmiosaista sarjaa, jossa käsitellään syystä tai toisesta Pohjois-Amerikkaan päätyneiden ihmisten vaiheita.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!