Mistä glögiperinne juontaa juurensa?

Jouluglögi perustuu vuosituhansia vanhaan tapaan juoda kuumaa, maustettua viiniä. Tällaista juomaa nauttivat jo muinaiset kreikkalaiset. Saksankielisellä alueella puhutaan Glühweinista eli hehkuviinistä. Glögi-sana on tullut suomen kieleen ruotsin ilmauksesta 'glödgat vin', lämmitetty viini.

Viini tunnettiin Pohjois-Euroopassa jo keskiajalla. Sen uskottiin parantavan sairauksia ja lievittävän monenlaisia vaivoja. Yksi suurista viinin ystävistä oli Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa, jonka resepti teki kuumasta viinistä suositun 1500-luvun hoveissa ja kartanoissa. Juomaan kuului punaviiniä, sokeria, hunajaa, kanelia, inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa. Glögi-nimitystä ei tosin vielä tuolloin käytetty.

Ei tiedetä varmasti, milloin glögi on alettu liittää juuri jouluun, mutta todennäköisesti se tapahtui 1800-luvun lopulla. Kylmällä ilmallahan lämmin juotava maistuu aina, ja siksi Ruotsissa alettiin vuoden 1900 liepeillä myydä valmista viinin ja mausteiden sekoitusta pulloissa, joissa oli jouluiset etiketit.

Suomessa valmis glögi tuli kauppoihin 1930-luvulla, mutta sen käyttö yleistyi vasta 1960-luvulla. Glögiä voidaan valmistaa erilaisista mehuista, joihin haluttaessa lisätään alkoholia, tai viinistä. Pohjoismaissa on tapana lisätä glögiin manteleita ja rusinoita.

Lähteet:
Perinnekirja – suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Sesonkien_ja_juhlien_maut/Joulu
fi.wikipedia.org/wiki/Glögi
sv.wikipedia.org