Miksi joulupukki kulkee porolla?

Monissa maissa joulupukin tiedetään liikkuvan reellä, jota vetää kahdeksan, joskus myös yhdeksän, lentävää poroa. Suomessa porojen ei tarvitse lentää, koska Korvatunturin joulupukilla on suomalaislasten koteihin niin lyhyt matka, että tavallinen rekikyyti riittää. Ehtiäkseen käydä myös muiden maiden lasten luona pukin täytyy kuitenkin kiitää ilmojen halki.

Mihin sitten käsitys joulupukin lentävistä poroista perustuu?

Pohjois-Euroopan saamelaiset ovat satoja vuosia käyttäneet poroja vetoeläiminä, mutta se ei ilmeisesti liity mitenkään nykyiseen joulupukkiperinteeseen. Joulupukin poroista kirjoitti ensimmäisenä yhdysvaltalainen teologi Clark Moore. Vuonna 1823 laatimassaan runossa "A Visit from St. Nicholas" (Joulupukin vierailu) Moore kertoi joulupukin saapuvan reellä, jota veti kahdeksan pientä poroa. Runossa ei kuitenkaan mainittu mitään siitä, että porot osaisivat lentää. Moore kirjoitti vain, että ne olivat nopeita kuin kotkat.

Petteri Punakuono liittyi joukkoon vuonna 1939

Maailmanlaajuisesti kuuluisin joulupukin poroista on Petteri Punakuono. Petteri ei kuulunut alkuperäiseen Mooren kuvaamaan porovaljakkoon, vaan se esiteltiin vasta vuonna 1939 joululehdessä, jonka kirjailija Robert May oli laatinut yhdysvaltalaiselle tavarataloketjulle.

Joulupukin ja porojen yhteistyö on tiivistä, mutta silti ajoittain on ollut pakko tukeutua muihin kulkuvälineisiin. Lauhoina talvina pukki on Etelä-Suomessa joutunut jopa hyppäämään auton rattiin, kun ei ole ollut lainkaan lunta. Australialainen Rolf Harris taas on laulussaan ”Six White Boomers” (Kuusi valkoista kengurua) esittänyt, että joulupukin rekeä vetävät kengurut, koska porot eivät siedä Australian lämpöä.

Lähteet:
en.wikipedia.org: Santa Claus’s reindeer