Talvi toi myös lämpöennätyksiä

Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2010: Suomalaisten huoli kunnon talvien katoamisesta osoittautui vuonna 2010 aiheettomaksi. Alkuvuoden kylmyys ja lumimäärä yllätti ihmiset myös Keski- ja Etelä-Euroopassa. Maaliskuussa Barcelonaa, Costa Bravaa, Mallorcaa ja Etelä-Ranskaa koetteli jopa harvinainen lumimyrsky. Yhdysvaltojen itärannikollakin oli lunta enemmän kuin koskaan ennen.

Yllättävän kylmyyden syistä käytiin vilkasta keskustelua. Euroopassa ja Yhdysvalloissa jotkut pitivät viileää säätä jopa merkkinä siitä, että ilmastonmuutosta ei olisikaan tapahtumassa. Meteorologit eivät kuitenkaan tukeneet käsitystä, sillä koko maailmaa koskevien tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli korkein niiden 32 vuoden aikana, joina lämpötilamittauksia on tehty avaruudesta käsin satelliiteilla.

Myös helmi- ja maaliskuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä lukuun ottamatta Eurooppaa ja Yhdysvaltojen itäosaa. Kylmyydestä kärsineet alueet muodostavat nimittäin vain neljä prosenttia maapallon koko pinta-alasta. Monin paikoin talvesta muodostuikin itse asiassa lämpimin miesmuistiin. Esimerkiksi Grönlannissa ja Kanadassa mitattiin jopa 8,5
astetta normaalia korkeampia lämpötiloja.

Euroopassa pohdittiin lämpötilan vaihtelun syytä tieteelliseltä pohjalta. Esimerkiksi brittitutkija Mike Lock­wood ­Read­ingin yliopistosta esitti kylmyyden johtuvan Auringon vähäisestä aktiivisuudesta. Hänen mielestään pienen aktiivisuuden ja Euroopan kylmien talvien välillä on historiallinen yhteys. Monet muut tutkijat kuitenkin epäilivät Lock­woodin teoriaa, sillä kylmyydelle voitiin antaa toinen selitys meteo­rologisten tosiseikkojen perusteella.

Ensinnäkin vuoden 2010 alkupuolella paine-ero Atlantin pohjois- ja eteläosien välillä oli epätavallisen pieni. Tällöin matalapaineen alue pääsi leviämään tavallista pidemmälle etelään aivan Etelä-Euroopan ylle. Toiseksi Mongolian yllä pysytteli harvinaisen sitkeästi korkeapaine. Kun normaali ilmanpaine on 1 013 hehtopascalia, alueella mitattiin jopa 1 070 hehtopascalin paine. Korkeapaineen vuoksi Eurooppaan virtasi runsaasti kylmää ilmaa. Pitkä ja kylmä talvi jäähdytti myös meriä niin, että kevättä saatiin odottaa pitkään.