Neandertalinihmisen aivot jäivät pitkulaisiksi

Neandertalilaislapsilla oli syntyessään pitkulaiset aivot, kuten nykyihmisen lapsilla. Lapsen varttuessa muoto säilyi, vaikka nykyihmisillä aivot muuttuivat.

Nykyihmisen ja neandertalinihmisen kalloja vertailleet saksalaistutkijat ovat päätelleet, että neandertalilaisilla oli syntyessään pitkulaiset aivot kuten nykyihmiselläkin. Nykyihmisen aivot kuitenkin muuttuvat syntymän jälkeen ja saavat ihmiselle tyypillisen pallomaisen muodon ensimmäisen elinvuoden aikana. Neandertalilaisten aivot pysyivät samanmuotoisena koko eliniän.

28.04.2011

Neandertalilaisilla oli yhtä suuret aivot kuin nykyihmisillä, ja he olivat älyllisesti kehittyneitä. Aivojen kehitys ensimmäisen elinvuoden aikana kuitenkin erosi ratkaisevasti nykyihmisestä. Siltä osin neadertalilaisilla oli enemmän yhtäläisyyksiä simpanssien kanssa.

Neandertalilaisilla oli syntyessään pitkulainen kallo kuten nykyihmisillä. Muoto helpottaa lapsen kulkua synnytyskanavassa. Nykyihmisen kallo ja aivot kuitenkin muotoutuvat ensimmäisen elinvuoden aikana pyöreämmiksi ja pysyvät sellaisina. Muutos tapahtuu ennen kaikkea päälakilohkossa, ohimolohkoissa ja pikkuaivoissa, osoittaa saksalaisen evoluutioantropologian Max Planck -instituutin tutkimus.

Neandertalinihmisen aivot pysyivät pitkulaisina samaan tapaan kuin nykysimpanssien. Tutkimuksessa todetaan, että syntymän jälkeinen aivojen muodonmuutos on voinut vaikuttaa nykyihmisen kykyyn kokea ja havainnoida ympäristöään. Osat, jotka kasvavat aivojen pyöristyessä ensimmäisenä elinvuonna, liittyvät muun muassa abstraktiseen ajatteluun. Aivojen muodon muuttuminen on voinut parantaa nykyihmisen älyllisiä kykyjä, mikä on ehkä antanut nykyihmiselle kilpailuedun neandertalilaisiin verrattuna.