Vesipiippu ei poista tupakan haittoja

Muun muassa Egyptissä vesipiippua poltetaan yleisesti. Onko vesipiipun polttaminen terveellisempää kuin tavallinen tupakointi?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vesipiippu keksittiin Intiassa noin 300 vuotta sitten. Sieltä keksintö levisi Lähi-itään, jossa vesipiipun poltto muodostui osaksi miesten kulttuuria. Paikoin vesipiipun poltosta näytti jo tulevan katoavaa kansanperinnettä, mutta viime aikoina siitä on jälleen tullut suosittua esimerkiksi Egyptissä. Etenkin nuoret, koulutetut kaupunkilaisnaiset ovat innostuneet tästä aikoinaan yksinomaan miesten ”harrastuksesta”. Monet kahvilat täyttyvät nykyään naisista, jotka kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan virvokkeita vesipiipun äärelle. Vesipiipun polton uusi kukoistus ei johdu niinkään terveydellisistä kuin sosiaalisista syistä. Vesipiippua poltetaan yleensä joukolla ja kaikessa rauhassa. Tupakointituokioon saa helposti kulumaan puolesta tunnista tuntiin, sillä pelkästään vesipiipun valmistelu käyttökuntoon vie aikaa neljännestunnin verran. Tavallisesti polttelun lomassa jutellaan, pelataan lautapelejä ja juodaan esimerkiksi teetä. Vesipiippua ei voi polttaa kovin kiireisesti, koska tupakan palaessa syntyvä savu imetään pitkää letkua pitkin lasiastiassa olevan jäähdyttävän veden läpi. Siksi savu tuntuu viileältä ja miedolta. Joskus tupakan joukkoon lisätään erilaisia aromiaineita. Vaikka vesi suodattaa osan vaarallisista aineista, savuun jää silti melkoinen määrä haitta-aineita. Suukappaleen yhteiskäyttö mahdollistaa tartuntatautien, kuten tuberkuloosin, leviämisen.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: