Tutkijat saivat yliotteen sarsista

Ihmisten ja eläinten valvonta selätti sars-epidemian.

F. Ernst/ap/polfoto

"Minusta tuntuu, että me pysäytimme viruksen yhdessä." Professori Albert Osterhaus, Rotterdamin Erasmus-yliopisto, Alankomaat

04.10.2010

Epidemioina esiintyvien äkillisen vakavan hengitystieoireyhtymän eli sarsin ja influenssan hoidosta ja torjunnasta saadut kokemukset osoittavat, että huomiota pitää kiinnittää paitsi ihmisiin myös eläimiin. Kun sars aiheutti maailmanlaajuisen terveysuhan vuonna 2002, sen torjunnassa ei aikailtu. Toimenpiteet tuottivatkin pian tulosta.

Tärkeä rooli sars-epidemian saamisessa kuriin oli virologian professori Albert Osterhausilla alankomaalaisesta Rotterdamin Erasmus-yliopistosta. Hänen mukaansa maailman terveysjärjestö WHO onnistui nopeasti paljastamaan sarsin alkuperän ja tautimekanismin sen ansiosta, että se hyödynsi ensi kerran tehokkaasti nykyaikaisia viestintä- ja asiantuntijaverkkoja.

Sars

Sars: (severe acute respiratory syndrome)

Aiheuttaja: Sars-koronavirus.

Alkuperä: Ilmeisesti peräisin lepakoista.

Tartuntatapa: Yleensä pisaratartunta (yskökset).

Itämisaika: 2–10 vuorokautta.

Tartuntavaihe: Alkaa kuumeen noustua.

Oireet: Tavallinen ensioire on korkea kuume. Aluksi tauti muistuttaa influenssaa, mutta se muuttuu vaaralliseksi keuhkokuumeeksi.

Levinneisyys: Ei tiedetä. Viimeinen epidemia oli vuonna 2003. Tautitapauksia esiintyi runsaasti myös epidemian puhkeamispaikan, Kiinan, ulkopuolella, muun muassa Euroopassa.

Sairastuneita: 8 000.

Kuolleita: 750.

Erityistä: Tautiin ei ollut osattu varautua.