Skotlannista virtaa pian verta

Läpimurto tekoveren valmistuksessa tasoitti tietä ensimmäiselle veritehtaalle.

Claude Bagnis’n kehittämä tekoveri on tuotettu muuntogeenisistä kantasoluista.
Claude Bagnis’n kehittämä tekoveri on tuotettu muuntogeenisistä kantasoluista.

Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2009: Lääketieteellinen tutkimussäätiö Wellcome Trust ilmoitti tammikuussa, että Skotlantiin rakennetaan maailman ensimmäinen veritehdas. Tehdas alkaa kolmen vuoden kuluessa tuottaa tekoverta, joka sopii kaikille veriryhmille. Säätiössä ei uskota, että vapaaehtoinen verenluovutus kattaisi veren tarpeen tulevaisuudessa. Siksi se on päättänyt tukea tehdashanketta lähes 3,5 miljoonalla eurolla.

Veritehtaassa on tarkoitus tuottaa vain punasoluja. Vaikka veri sisältää muitakin solutyyppejä, vain punasolut kykenevät kuljettamaan happea. Siksi jo pelkästään niiden antaminen paljon verta menettäneelle potilaalle voi pelastaa tämän hengen.

Veren punasolujen pinnan ominaisuudet määräävät ihmisen veriryhmän. O− eli niin sanottu nollaveri, josta puuttuu reesustekijäksi kutsuttu ominaisuus, sopii kaikille. Siksi veritehtaassa keskitytään vain sen tuottamiseen.

Veritehtaan kehitystyöstä vastaa Skotlannin veripalvelussa työskentelevä Marc Turner. Hän suunnittelee veren tuottamista kantasoluista, joita saadaan hedelmällisyyshoidoista yli jääneistä alkioista. Tähän saakka verisolujen tuottaminen alkion kantasoluista ei ole ollut mahdollista, sillä niitä ei ole saatu kehittymään samanlaisiksi verisolujen kantasoluiksi, joita luuytimessä on normaalisti. Se tuli mahdolliseksi vasta vuonna 2008, kun yhdysvaltalainen tutkijaryhmä kehitti veren kantasolujen tuottamiseen sopivan menetelmän.

Luovutetulle verelle on kehitetty kiivaasti vaihtoehtoja myös muualla maailmassa. Ranskalainen Claude Bagnis ilmoitti 19. tammikuuta onnistuneensa tuottamaan muuntogeenisiä veren kantasoluja, joiden veriryhmäominaisuudet olivat erilaiset kuin alkuperäisellä kantasolulla. Bagnis oli vaihtanut kantasoluun viruksen avulla geenin, joka määrää veriryhmän. Myös tätä tekniikkaa voitaneen käyttää teko­veren valmistuksessa, koska sen avulla on mahdollista tuottaa lisää nollaveren pohjana toimivia kantasoluja.

Veren tehtäviä

70-kiloisessa ihmisessä on noin viisi litraa verta. Suurin osa eli 54 prosenttia siitä on nestettä eli veriplasmaa. Punasolujen osuus on 45 prosenttia ja valkosolujen yksi prosentti.

Verellä on useita elin­tärkeitä tehtäviä. Se muun muassa:

● kuljettaa soluille happea ja erilaisia ravintoaineita

● poistaa elimistöstä kuona-aineita, kuten hiilidioksidia

● hyytyy, jos ihoon tulee haava

● säätelee elimistön lämpötilaa

● kuljettaa hormoniviestejä kehon osasta toiseen

● ehkäisee tulehduksia kuljetta­malla valkosoluja ympäri kehoa.

Tämä artikkeli on Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2009. Taustoja ja katsauksia vuoden 2009 tapahtumiin.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.