Ihmisen silmä osaa kohdistaa katseen aina näkökentän kiinnostavimpaan kohteeseen. Tähän se tarvitsee kuitenkin aivoilta tiedon siitä, mitä näkökentässä on. Esimerkiksi luettaessa silmä siirtyy tekstissä seuraavaan sanaan vasta, kun se saanut aivoilta tiedon luetun sanan rekisteröimisestä. Aina silmä ei kuitenkaan odota ohjeita aivoilta.
Massachusettsin teknisen korkeakoulun MIT:n tutkija Tirin Moore esittää apinoilla tehtyjen kokeiden nojalla, että joissakin tapauksissa silmä ”päättää” itse, milloin se on ollut kohdistettuna kyllin kauan tiettyyn kohteeseen.
Kokeissa apinoille näytettiin tietokoneen näytöllä suorakaiteen muotoista palkkia ja seurattiin yhden näköhermon toimintaa. Heti kun hermossa todettiin merkki palkin rekisteröimisestä, hermo antoi silmälle käskyn kohdistaa katse seuraavaan pisteeseen palkin suunnassa ilman, että aivoista tuli tällaista käskyä. Ainakin jossain määrin silmät siis ”näkevät” myös ilman aivoja.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.