Eläinten taudinaiheuttajat voivat muuntua sellaisiksi, että ne sairastuttavat myös ihmisiä ja alkavat tarttua ihmisestä toiseen. Jotta jotain eläintä isäntänään käyttävä taudinaiheuttaja voisi lisääntyä ihmisessä, sen pitäisi osata huijata immuunijärjestelmää sen jälkeen, kun se on onnistunut tarttumaan.
1. Eläinisäntä
Riskiin vaikuttaa se, mitä lajia tai lajeja taudinaiheuttaja pitää isäntänään. Merkitystä on myös eläintiheydellä ja tartuntatavalla, joka voi olla suora, kuten purema, tai välillinen.
2. Ihmisen altistuminen
Kehityskulku riippuu paljolti siitä, miten ihminen kohtaa eläinten taudinaiheuttajan. Jos altistus toistuu usein tai kestää kauan, riski kasvaa. Lajiraja voi ylittyä, kun ihminen liikkuu luonnossa, syö villieläimiä tai käsittelee sairaita yksilöitä.
3. Tartunnan todennäköisyys
Jos taudinaiheuttaja pystyy tarttumaan ihmisen lähimpiin eläinsukulaisiin, riski on huomattavan suuri samankaltaisen immuunijärjestelmän takia. Tällöin jo satunnainen altistus saattaa johtaa siihen, että eläinten taudista kehittyy ihmiseen – ja myöhemmin ehkä myös ihmisestä toiseen – tarttuva muunnos.
Vain eläimestä ihmiseen
Taudinaiheuttaja tarttuu eläimestä ihmiseen.
Vaikka ihminen saa eläintautitartunnan, hän ei levitä sitä, sillä taudinaiheuttaja ei siirry ihmisestä toiseen. Ihminen on siten sille umpikuja. Tilanne on tällainen esimerkiksi borrelioosissa.
Satunnaisesti ihmisestä toiseen
Taudinaiheuttaja tarttuu eläimestä ihmiseen ja joissain (poikkeus)tapauksissa ihmisestä toiseen.
Ihminen saa eläintautitartunnan ja sairastuu. Taudinkantajana hän tartuttaa myös muita ihmisiä, mutta taudinaiheuttajan huonon tarttuvuuden takia sairaustapausten määrä jää pieneksi. Taudinaiheuttajasta, kuten lintuinfluenssa- ja nipah-viruksesta, voi kuitenkin kehittyä vaarallisempi muunnos.
Ihmisen tartuntatauti
Eläimestä tarttuva taudinaiheuttaja alkaa levitä ihmisten keskuudessa.
Eläintauti tarttuu ihmiseen. Sen aiheuttaja muuntuu niin, että se voi tarttua helposti ihmisestä toiseen. Näin syntyy uusi ihmisen tartuntatauti, joka voi aiheuttaa laajoja epidemioita, kuten A(H1N1)-influenssa, sars ja Ebola- ja Marburg-verenvuotokuumeet.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.