Ensimmäinen koeputkilapsi

Vuonna 1978 syntyi lapsi, joka sai alkunsa mikroskoopin alla suoritetussa keinohedelmöityksessä.

Julkisuudessa syntymästään asti ollut Louise Brown on jo kolmekymppinen nainen. Hän on itsekin jo äiti.
Corbis/Polfoto
Julkisuudessa syntymästään asti ollut Louise Brown on jo kolmekymppinen nainen. Hän on itsekin jo äiti.

Louise Joy Brown ei ole syntynyt kovinkaan luonnollisesti, vaikka hän on ihan tavallinen ihminen.

Sen lisäksi, että hän tuli maa­ilmaan 25.7.1978 keisarileikkauksella, hän oli saanut alkunsa laboratoriossa – kaikkien aikojen ensimmäisenä koeputkilapsena.

Louise Brownin vanhemmat Lesley ja John olivat yrittäneet turhaan saada lasta luonnonmenetelmällä. Siksi he olivat hyvin iloisia, että brittiläiset tutkijat gynekologi Patrick Steptoe ja Cambridgen yliopiston professori Robert Edwards tarjosivat heille mahdollisuuden saada lääketieteellistä apua. Koska muna­solujen elimistön ulkopuolella tapahtuvassa koeputkihedelmöityksessä oli tuolloin vielä kysymys täysin kokeellisesta lapsettomuuden hoidosta, Brownit pitivät Louisen syntymää suoranaisena ihmeenä.

Kiivas keskustelu 1970-luvulla

Nykyään Steptoen ja Edwardsin kehittämä keinohedelmöitysmenetelmä, josta käytetään myös nimitystä IVF eli in vitro -fertilisaatio, on tärkeimpiä lapsettomuuden hoitomuotoja. Jo ennen kuin Brownien vauva syntyi 2 600 gramman painoisena 1978, koeputkilapsi­uutiset olivat järkyttäneet monen mieltä. Aihe herätti kiivastakin keskustelua muun muassa siitä, onko lapsettomuuden hoitaminen kovin kliinisellä laboratoriomenetelmällä edes hyväksyttävää. Toiset pitivät koeputkihedelmöitystä luonnonvastaisena, toiset taas karsastivat naiselle ennen munasolujen keräämistä annettavaa hormonilääkitystä.

Myös hoidon eettiset näkökohdat otettiin esille, sillä kaikkia hedelmöityneistä munasoluista kehittyviä alkioita ei siirretä kohtuun, missä ne jatkaisivat kehitystään ikään kuin raskaus olisi alkanut luonnollisella tavalla. Yhden tulkinnan mukaan alkioiden käyttämättä jättäminen merkitsee jo alkaneen elämän päättämistä. Siksi esimerkiksi katolinen kirkko tuomitsi keinohedelmöityksen. Keskustelun saamiin sävyihin saattoi vaikuttaa myös mediajulkisuus. Jo useita päiviä ennen Louisen syntymää synnytyssairaalassa suorastaan parveili toimittajia. Tiedotusvälineet tekivät yksityisasiasta hyvin julkisen, ja osa kirjoittelusta oli sensaatiohakuista.

Koska koeputkivauvan syntyminen uutisoitiin kaikkialla maailmassa, Louisesta tuli automaattisesti julkisuuden henkilö. Onnekseen hän oli täysin terve, sillä jälkikäteen voidaan vain arvailla, miten huhumylly olisi pyörinyt, jos kaikki ei olisikaan mennyt suunnitelmien mukaan ja hän olisi syntynyt esimerkiksi jollain tavoin vammaisena.

Louise Brown ei ole antanut julkisuuden pilata elämäänsä. Hän meni naimisiin vuonna 2004 ja sai poikavauvan joulukuussa 2006.

Apua lapsettomille

Lapsettomuushoitona käytettävä koeputkihedelmöitys (in vitro -fertilisaatio, IVF) perustuu joko miehen ja naisen omien tai luovutettujen sukusolujen yhdistämiseen koeputkessa – tai nykyään yleensä viljelymaljassa.

Hedelmöidyttyään munasolut alkavat kehittyä alkioiksi, joista tavallisesti vain parhaaksi arvioitu siirretään kohtuun, jotta sen kehitys voi jatkua raskautena.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.