Perimän kartoitus pian jokaisen ulottuvilla

Ihminen lajina

Ensimmäiseksi haluttiin saada selville ihmisen lajiominaisuuksien geneettinen perusta.

1990 Ihmisen genomin kartoitushanke pantiin vireille.
1995 Ensimmäisenä kartoitettiin Hae­mophilus influenzae -bakteerin perimä
2000 Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton esitteli julkisuudessa ihmislajin geenikartan raaka-version.
2003 Ihmisen genomi luettiin loppuun.

Ihminen yksilönä

Seuraavaksi tavoitteeksi asetettiin lajin geneettisen muuntelun kartoittaminen. Työ vaati paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.

2006 Internetissä alettiin tarjota maksullisia geenitestejä yksityishenkilöille.
2007 Ensimmäinen yksilöllinen, yrittäjä Craig Venterin, geenikartta maksoi 7 miljoonaa euroa.
2007 Dna-molekyylin rakenteen selvittäjän James Watsonin geenit luettiin noin 700 000 eurolla.

Seulontasovelluksia

Uusien menetelmien ansiosta riskitekijöitä ja sairausgeenejä on entistä edullisempi etsiä.

2010 Geeni­-testi paljasti 55-vuotiaan Chuck Wallacen syöpäriskin. Tieto pelasti hänen henkensä.
2011 Genomikartoitus 2 500–7 500 eurolla.
2011 Luettuja genomeja 30 000.
2012 Tietoa monien kansantautien geneettisestä perustasta.

Kohti laajempaa käyttöä

Yhä useammalla on mahdollisuus kartoituttaa geeninsä. Perimä voidaan ottaa huomioon hoidettaessa ja ehkäistäessä sairauksia.

2013 Henkilökohtainen geenikartta maksaa enää alle 700 euroa.
2015 90 prosenttia yhdestä geenivirheestä johtuvista perinnöllisistä sairauksista selvillä.
2018 Perimän osuus 50:n eri syövän kehittymisessä tunnetaan.

Kun kuva sairauksien ja perimän välisestä yhteydestä tarkentuu, terveydenhoitoa voidaan kehittää yksilöllisempään suuntaan.

2020 Yksilöllinen geenikartta maksaa noin 15 euroa.
2025 Genomin kartoitus biologian koulukurssiin.
2025 Potilaan geenikarttaa käytetään yleisesti hyväksi etsittäessä oireiden syytä ja suunniteltaessa hoitoa.
2030 Vauvan genomi kartoitetaan rutiinimaisesti.