Kylmyys voi tappaa

Kärsivätkö keuhkot kylmästä ilmasta?

Kylmyys voi olla kohtalokasta. Kun pakkasta on 40 astetta, iho kestää vaurioitta kolme minuuttia ilman vaatteiden suojaa. Ja jos mittari näyttää miinus 60 astetta, suojaamattoman ihon solut tuhoutuvat.

torstai 18. helmikuuta 2016

40 asteen pakkasessa voi oleskella turvallisesti vain kolmisen minuuttia, jos yllä ei ole rihman kiertämääkään. 20 astetta kylmemmässä ilmassa suojaamattoman ihon solut alkavat heti tuhoutua, sillä kudoksen nesteet jäätyvät. Alaston ihminen kuolee tällöin siinä samassa.

Lämpöä eristävä vaatetus muuttaa kyllä tilannetta, mutta monesti silmiä, nenää ja suuta on hankala suojata riittävästi. Siksi ne ovat herkkiä paleltumaan.

Kylmyys on vaarallista hengitysteille

Hyvin kylmä ilma koettelee etenkin ylähengitysteitä. Nenän tehtäviinhän kuuluu hengitysilman lämmittäminen keuhkoille sopivaksi. Nenä ei kuitenkaan pysty tähän kaikissa olosuhteissa.

Kylmän ilmastovyöhykkeen kansoilla esiintyykin muita yleisemmin pakkasesta johtuvia hengityselinvaurioita. Nykyään tarjolla on hengitysilmanlämmittimiä ulkona työskenteleville ja liikkuville.

Antarktiksen Vostok-asema on maapallon kylmin paikka. Lämpötila voi lasketa –60 asteeseen. Silloin ulkona on vaarallista liikkua, jos suojana ei ole riittävästi vaatetusta.

Tuuli voimistaa pakkasen purevuutta

Kun tuulee, sää voi tuntua hyytävältä, vaikka lämpömittari näyttää vain muutamaa miinusastetta.

Ilmatieteilijät puhuvat pakkasenpurevuusindeksistä, joka kuvaa tuulen viilentävästä vaikutuksesta johtuvaa kylmyyden tunteen voimistumista paljaalla iholla. Ilmiölle on luonnollinen selitys. Ihmisen kehohan lämmittää ympäröivää, ruumiinlämpöä viileämpää, ilmaa. Lämmön siirtyminen taas voimistuu sitä mukaa kuin ilma kylmenee, ja tuuli edistää lämmön häviämistä iholta. Siksi talven viimassa alkaa nopeammin viluttaa.

Jo kohtalainen 7 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa ?20 astetta tuntumaan ?32 asteelta. Niinpä paleltumisriski kasvaa rajusti.

Keho sietää vain pientä viilenemistä

Ruumiinlämmön ei tarvitse laskea kuin 35 asteeseen, kun elimistö alkaa temppuilla. Vakava vajaalämpöisyys tekee hallaa koko keholle.

Ruumiinlämpö 32–35 astetta: Lievästi vajaalämpöinen. ? Lihakset: Hytinä tuottaa lämpöä. ? Sydän: Syke kiihtyy, ja verenpaine nousee. ? Keuhkot: Hengitys nopeutuu. ? Veri: Verensokeri kohoaa, kun glukoosin käyttö hidastuu. ? Iho: Verisuonten supistuminen tekee kalpeaksi.

Ruumiinlämpö 28–32 astetta: Kohtalaisesti vajaalämpöinen. ? Lihakset: Värinä voimistuu tärinäksi. ? Kädet ja jalat: Liikkeet hidastuvat, ja niiden koordinaatio pettää. ? Aivot: Sekavuutta. Reaktiot heikkenevät. ? Huulet, korvat, sormet ja varpaat: Heikko verenkierto näkyy sinisyytenä.

Ruumiinlämpö 20–28 astetta: Vaikeasti vajaalämpöinen. ? Lihakset: Kangistumisen merkkejä. ? Kädet ja jalat: Liikuttaminen onnistuu huonosti. ? Sydän: Syke hidastuu, ja verenpaine laskee. ? Keuhkot: Hengitystahti harvenee. ? Aivot: Tajunta sumenee, ja muisti häiriintyy. ? Suu: Puhetta on hyvin vaikea tuottaa. ? Iho: Kudos turpoaa ja sinertää.

Täällä kylmyys iskee rajuimmin

Venäläisellä Vostok-asemalla Antarktiksessa kylmyys ei ole leikin asia, sillä asema sijaitsee maapallon kylmimmällä alueella. Lue lisää tutkimusasemasta ja muista kylmyysennätyksistä tästä:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: