Valeuutiset lähdekritiikki
Fake news

Japanilainen kasvi pysäyttää ikääntymisen? Tieteen Kuvalehti laati pikaoppaan valeuutisten tunnistamiseen.

© Thomas Arnoldi

Näin havaitset valeuutiset

Internetin suurin vahvuus on myös sen suurin heikkous. Siellä pääsevät ääneen nekin, joilla ei ole pääsyä suuriin medioihin, mutta toisaalta verkossa väärät tai vääristellyt uutiset leviävät nopeasti ympäri maailman. Klikkauksia ja lukijoita havittelevat mediat ovat osa ongelmaa. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit tarkistaa, kannattaako uutisvirrassa vastaan tuleva juttu ottaa vakavasti.

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

1. Otsikko vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta

Otsikossa totuutta on todennäköisesti hieman vääristelty, joten lue eteenpäin ja katso, saatko artikkelista vivahteikkaamman kuvan asiasta.

Esimerkki:

”Japanilainen kasvi pysäyttää ikääntymisen”

lkääntymisestä johtuva elimistön rapistuminen on monimutkainen ilmiö, johon liittyy monta erilaista prosessia, muun muassa proteiinijätteiden kertyminen soluihin ja dna:n muutokset. On hyvin epätodennäköistä, että yksi kasvi vaikuttaisi kaikkiin niihin. 

Lue koko totuus ROKOTUKSISTA, ILMASTON LÄMPENEMISESTÄ JA AVARUUSOLIOISTA seuraavasta TIETEEN KUVALEHDESTÄ. 

2. Uutinen on vakavasti otettavassa mediassa 

Tutkimusten mukaan noin puolet yhdysvaltalaisista ei kiinnitä huomiota siihen, mistä lähteestä sosiaalisissa medioissa levitettävä uutinen on peräisin. 

Tulos on huolestuttava, sillä uutismaisia väitteitä levittävät myös poliittisesti tarkoitushakuiset ja epäammattimaiset julkaisijat. 

Tarkista aina, että julkaisun takana ovat luotettavat toimijat.  


3. Jyrkät väitteet ovat epäilyttävä merkki

Oikein tehty koekin vain tukee tiettyä teoriaa. Yksi koe ei voi osoittaa teoriaa oikeaksi, sillä tieteellisissä menetelmissä on aina epävarmuustekijöitä, minkä tulee käydä ilmi uutisesta. 

Esimerkki:

”Tuore koe osoittaa, että ihminen voi pidentää elinikäänsä ainakin 15 vuotta syömällä japanilaista maustekrassia eli wasabia.”

Yhdessä ihmis­ryhmässä todettu vaikutus ei tarkoita sitä, että tulos olisi yleistettävissä kaikkiin ihmisiin. Perimä ja ympäristö­tekijät tuottavat aina yksilöllisiä vaihteluita. 


4. Uutisessa kerrotaan, mistä tiedot ovat peräisin

Tietolähteen ilmoittaminen on tärkeää, koska silloin lukija voi itse tarkistaa, onko jutussa mainittu tutkija uskottava vai ei. 

Esimerkki: 

”... Yhdysvaltalainen John Happer Las Vegas Medicine Institute -tutkimuslaitoksesta on ehkä selvittänyt japanilaisten pitkäikäisyyden salaisuuden...”

Voit myös tarkastaa, mitä hänen tutkimuksestaan on uutisoitu muissa medioissa. 

Jos niissä on päädytty aivan toisenlaiseen tulokseen kuin tässä uutisessa, kannattaa ehkä etsiä alkuperäinen tutkimus tai selvittää, miten tutkija itse on kommentoinut tutkimustaan. 


5. Päätelmän perustat ovat hatarat

”Happer tutki yhdeksää koehenkilöä ja havaitsi...”

Yhdeksän henkilöä tuskin on niin suuri otos, että siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä wasabin vaikutuksesta. 

Tieteellisissä tutkimuksissa käytetään normaalisti vakiintuneita tilastollisia menetelmiä, kun selvitetään esimerkiksi, johtuvatko erot ikääntymisen vaikutuksissa wasabin syömisestä vai silkasta sattumasta. 

Pian erotat faktat valheista entistä paremmin, sillä seuraava TIETEEN KUVALEHDEN numero keskittyy TAISTELUUN TOTUUDESTA. 

6. Tutkijoiden menetelmät kuvataan

Kun uutisessa kerrotaan, mitä menetelmiä kokeessa on käytetty, lukijalla on mahdollisuus tarkastaa, voiko kokeella oikeasti osoittaa sitä, mitä uutisessa väitetään. 

Esimerkki: 

”Paljon wasabia syövillä solujen dna:n telomeerit, jotka kuluvat iän myötä, olivat 25 % pidemmät kuin muilla.”

Tässä uutisessa telomeerien pituuksien mittaaminen olisi varteenotettava menetelmä, sillä solujen rapistuminen liittyy kromosomien päissä olevien telomeerien kulumiseen. 


7. Muut tutkijat eivät ole arvioineet tuloksia

Jos kyseessä on vakavasti otettava tieteellinen tutkimus, sen ovat ennen julkaisemista läpikäyneet puolueettomat alan asiantuntijat. 

Tieteellisissä aikakaus­lehdissä tämä niin sanottu vertais­arviointi on osa normaalia toimitus­prosessia. 

Jos tutkimus julkaistaan vain esimerkiksi tutkijan omilla verkkosivuilla, vertaisarviointia ei välttämättä ole tehty. 

TIETEEN TAISTOON VALEUUTISIA VASTAAN paneudutaan seuraavassa TIETEEN KUVALEHDESSÄ – TOIMI PIAN – 6.2. on liian myöhäistä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: