Kerrostumat kertovat Ardin ajasta

Ardipithecus ramiduksen jäännökset löydettiin 6–8 metriä paksusta kerrostumasta, joka oli jäänyt kahdesta muinaisesta tulivuorenpurkauksesta peräisin olevan tuhkakerroksen väliin. Vulkaanista tuhkaa voidaan ajoittaa 5 000 vuoden tarkkuudella kahden argonisotoopin jakauman perusteella.

Tutkitut tuhkakerrokset todettiin samanikäisiksi: 4,4 miljoonaa vuotta vanhoiksi. Siten kaikki kerrostumasta löydetyt fossiilit ovat suurin piirtein samalta ajalta. On jopa mahdollista, että kaikki Ardipithecus ramidus -löydöt edustavat ajallisesti vain joitain peräkkäisiä sukupolvia.

Sika tarkentaa Ardin ikää

Ajoitusta tukevat Ardin kanssa samasta kerrostumasta löydettyjen eläinten, kuten sian, iänmääritys.

Koska sian lajinkehitys tunnetaan erityisen hyvin, fossiilistuneet sianluut on mahdollista sijoittaa suhteellisen kapeaan aikahaarukkaan. Lisäksi maapallon navat ovat vaihtaneet paikkaa tietyin välein. Muutos on luettavissa kallioperästä. Tämänkään tutkimuksen tulokset eivät ole ristiriidassa muulla tavoilla saatujen ikätietojen kanssa.

Awashjoen laakso sijaitsee geologisesti aktiivisella alueella, missä maankuoren laattojen liike on johtanut viimeisten 25 miljoonan vuoden aikana Afrikan halkeamiseen. Tämä Iso hautavajoama ulottuu Mosambikista Arabian niemimaalle. Geologisten prosessien takia hautautuneet kerrostumat kohoa­vat. Päädyttyään pinnalle ne altistuvat sateen, tuulen ja virtaavan veden kuluttavalle vaikutukselle. Paljon fossiileja sisältäviä kerrostumia tunnetaan 14. Niiden ikä vaihtelee 80 000 vuodesta noin kuuteen miljoonaan vuoteen.