Nykyihminen saa kiittää suurista aivoistaan muinaista ilmastonmuutosta. Näin uskovat yhdysvaltaisen Howardin yliopiston tutkijat David Schwartzman ja George Middendorf.
Mitä suuremmat aivot ovat, sitä enemmän ne tuottavat lämpöä, ja kuumassa ilmastossa liikalämmön haihduttaminen on vaikeaa. Schwartzman ja Middendorf ovat laskeneet, että 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkanut jääkausi viilensi ilmastoa juuri sen verran, että aivojen kasvu tuli mahdolliseksi.
Tutkijoiden mukaan ennen jääkautta ilmasto oli niin lämmin, että tuolloin eläneen Homo habiliksen eli käteväihmisen aivojen enimmäistilavuus oli 600 kuutiosenttimetriä. Isompina ne olisivat lämmenneet liikaa. Jääkauden aikainen 1,5 asteen keskilämpötilan lasku mahdollisti heidän laskelmiensa mukaan aivojen tilavuuden kasvamisen. Niinpä Homo erectuksen eli pystyihmisen aivot saavuttivat jo tuhannen kuutiosenttimetrin koon.
Pelkkä ilmaston viileneminen ei selitä aivojen kasvua. Perussyy on kehittyneempien aivojen tuoma hyöty eloonjäämiskamppailussa. Se on silti voinut poistaa fyysisen esteen aivojen suurenemiselta. Toisaalta sopeutuminen muuttuneeseen ilmastoon on vaatinut uusia selviytymisstrategioita, joiden suunnitteleminen on edistänyt aivojen kehitystä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.