Maito torakka

Torakanmaito on tulevaisuuden superruokaa

Neljä kertaa niin paljon ravinteita kuin lehmänmaidossa. Säilyvää, edullista, eikä sen tuotannossa synny hiilidioksidia. Onko torakka tulevaisuuden lypsylehmä?

tiistai 26. heinäkuuta 2016 teksti Tobias Hjortkjær Schultz

– Hehheh… Torakka ei ole nisäkäs, eikä se siksi tuota maitoa.

Niin, no… Ei se tietenkään tuota maitoa, mutta toisaalta…

Aasiassa hyvin yleinen Diploptera punctate -torakkalaji ei ole mikään tavallinen torakka. Se on ainoa torakkalaji, joka synnyttää eläviä poikasia. Se ruokkii niitä maitomaisilla kiteillä, joita se erittää alaruumiinsa keskeltä. Siinä mielessä sillä on yhtäläisyyksiä lypsylehmiin.

Torakanmaito sisältää kaikkea

– Se on täysravintoa, sanoo Sanchari Banarjee, torakkaprojektin tutkija.

– Siinä on runsaasti sokeria ja proteiinia, ja lisäksi se sisältää kaikkia elintärkeitä aminohappoja.

Torakanmaito sisältää itse asiassa neljä kertaa niin paljon ravinteita kuin lehmänmaito, ja se sulaa helpommin, minkä ansiosta sen energia saadaan helpommin käyttöön. Kaiken kukkuraksi se saadaan säilymään helpommin, ja siitä voidaan tehdä vaivattomasti tiivistettä.

Maailman navettapiikojen ja -renkien ei kannata silti huolestua. Työhön ei tästä eteenpäinkään tarvita suurennuslasia ja pinsettejä. Eikä tiedossa ole uusia maailmanlaajuisia minilypsykonemarkkinoita.

Silti näyttää siltä, että intialaisessa Kantasolututkimuksen ja regeneratiivisen lääketieteen tutkimuslaitoksessa on osuttu jonkinlaiseen kultasuoneen.

Valmistus keinotekoisesti

Tutkimuslaitoksessa on onnistuttu analysoimaan torakan ”maidon” koostumus ja saatu selville, että sitä voidaan todennäköisesti valmistaa keinotekoisesti. Tutkijat ovat nimittäin onnistuneet eristämään geenit, joiden perusteella maitoa syntyy torakkaemon sisällä, mikä avaa mahdollisuuksia synteettisen maidon valmistukseen.

Runsaan energiapitoisuuden vuoksi torakanmaidosta ei todennäköisesti tule myyntimenestystä ainakaan rikkaimmassa osassa maailmaa, jossa ongelmana on lähinnä liian suuri energian saanti. Silti tuotteelle saattaa hyvinkin olla kysyntää.

Hyönteiset ovat avainasemassa

– Muutamien vuosien kuluttua maailmassa alkaa olla vaikeuksia tuottaa kylliksi elintarvikkeita kasvavalle väestölle. Olemme erittäin tyytyväisiä, jos voimme omalta osaltamme auttaa ongelman ratkaisemisessa, kertoo tutkimuksen johtaja Subramanian Ramaswang.

Useat tutkijat pitävät hyönteisiä tulevaisuuden tärkeimpänä proteiininlähteenä. Tämä on toki tähän asti edellyttänyt hyönteisten tai niistä valmistettujen elintarvikkeiden syömistä, mikä ei ajatuksena miellytä kaikkia.

Synteettisesti valmistettu torakanmaito saattaa solahtaa kurkusta helpommin alas.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: