Pelko terrori Pariisi

Terrorin synnyttämä pelko voi periytyä

Pariisin terrori-iskun silminnäkijät ja siinä kuolleiden omaiset kantavat muistoa mukanaan koko ikänsä. Voi olla, että pelko ei pysähdy heihin. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu viitteitä siitä, että pelko voi periytyä seuraavalle sukupolvelle.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015 teksti Anne Lykke

Pariisin järkyttävä terrori-isku jätti jälkensä kuolleiden omaisiin, iskun silminnäkijöihin ja siitä hengissä selvinneisiin. Isku saattoi kuitenkin muuttaa myös heidän lastensa ja lastenlastensa elämää.

Pelko sekoittuu perimään

Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että pelko voi jättää jälkensä perimään niin, että ahdistus periytyy myös pelon kokeneiden lapsille. Tämä johtuu siitä, että tietyt molekyylit muodostavat päällysrakenteen geenien päälle. Geenit eivät siis muutu, vaan molekyylit vain säätelevät niiden toimintaa.

Epigeneettisessä säätelyssä päällysrakenne voi siis sytyttää tai sammuttaa perintötekijöitä ja saada siten elimistön toimimaan eri tavalla. Jos henkilö esimerkiksi on stressaantunut, epigeneettinen säätely huolehtii siitä, että stressihormoneja tuottavat geenit syttyvät.

Kirsikkakammo periytyi

Hiirikokeissa on todistettu, että hiiret, jotka saivat sähköiskuja samaan aikaan, kun ne altistettiin kirsikka-aromille, alkoivat nopeasti pelätä kirsikan tuoksua, vaikka ne eivät enää saaneetkaan sähköiskuja. Tutkijat havaitsivat hämmästyksekseen, että kun kirsikoita pelkäävät koiraat parittelivat normaalien naaraiden kanssa, myös niiden jälkeläiset pelkäsivät kirsikan hajua.

Pelko tallentui siis siittiösolun epigeneettiseen päällysrakenteeseen. Kokeessa selvisi myös, että kirsikkapelko periytyi ainakin kahden sukupolven ajan.

Holokausti on aiheuttanut pelkoa monessa sukupolvessa

Sama ilmiö on havaittu myös toisen maailmansodan aikaisilta keskitysleireiltä selvinneiden henkilöiden jälkeläisten keskuudessa. Lapsilla oli kohonnut riski saada syömishäiriöitä, kärsiä traumaperäisestä stressista, pelkotiloista ja ahdistuksesta siinäkin tapauksessa, että vanhemmat eivät olleet kertoneet lapsilleen keskitysleirien kauheuksista.

Lisäksi tutkimustuloksista löydettiin mielenkiintoisia sukupuolijakaumia. Esimerkiksi lapset, joiden äiti oli kokenut keskitysleirin kauhut, saivat muita herkemmin syömishäiriöitä. Jos taas isä oli kokenut holokaustin, lapset altistuivat muita useammin pelkotiloille ja sopeutumishäiriöille.

Uusi lääke poistaa pelon

Parhaillaan tutkijat yrittävät selvittää, miten epigenetiikan mekanismit toimivat.

Tavoitteena on kehittää masennusta ja ahdistusta helpottavia lääkkeitä, jotka voivat poistaa huonot epigenetiikkaan perustuvat toimintamallit niin, että vanhemman sukupolven traumaattiset kokemukset eivät periytyisi lapsille.

Haluatko tietää lisää epigenetiikasta? Lue alle oleva artikkeli:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: