Masennus ja köyhyys TOP

Köyhyys aiheuttaa masennusta

Köyhän perheen lapsilla on muita suurempi riski sairastua myöhemmin elämänsä aikana masennukseen, todetaan uudessa tutkimuksessa. Erityinen masennus- eli depressiogeeni vaikuttaa siihen aivojen osaan, joka ohjaa tunne-elämää.

torstai 2. kesäkuuta 2016 teksti Mikkel Skovbo

Heikosti toimeentulevien perheiden nuorten menestystä ei jarruta ainoastaan raha, vaan myös biologia.

Näin todettiin neurotieteellisessä tutkimuksessa, joka tehtiin Duken yliopistossa Yhdysvalloissa.

Nuorilla, jotka kasvoivat sosioekonomiselta asemaltaan heikoissa perheissä, todettiin muutoksia SLC6A4-geenin ympärillä, joka vaikuttaa mantelitumakkeen toimintaan. Mantelitumake eli amygdala ohjaa ihmisen tunteita ja liittyy siten masennukseen.

”Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, että heikko sosioekonominen asema voi aiheuttaa muutoksia perimän luentaan”, toteaa tutkimuksen johtaja Johnna Swartz Duke TODAY -julkaisulle.

Masennus alkaa geeneistä

Tutkijat seurasivat ja testasivat kaikkiaan 132 nuorta, joiden perheet kuuluivat eri sosioekonomisiin ryhmiin. Nuoret olivat 11–15-vuotiaita.

Nuorille, joiden perheellä oli matala tulotaso ja matala koulutustausta eli toisin sanoen matala sosioekonominen asema, oli kerääntynyt useita kemiallisia merkkiaineita SLC6A4-geenin ympärille.

Muutokset olivat epigeneettisiä – toisin sanoen ne johtuivat ulkopuolisista tekijöistä, ne eivät muuttaneet itse dna:ta, vaan geenin lukutapaa.

Mitä enemmän merkkiaineita koehenkilön SLC6A4-geeniin kasaantui, sitä enemmmän toimintaa tutkijat havaitsivat henkilön mantelitumakkeessa, joka liittyy kiinteästi geenin toimintaan.

SLC6A4-geeni ohjaa onnen tunteeseen liittyvän serotoniini-välittäjäaineen määrää aivoissa.

Ympäristö vaikuttaa perimään

Tutkijat uskovat, että sosioekonomiseen asemaan liittyvät stressitekijät – kaaos, perheen pirstaloituminen, huono ravinto ja tupakanpoltto – heikentävät nuorta epigeneettisesti.

”Pienet, mutta alituiset arjen pyörittämiseen liittyvät taistelut ja hankaluudet aiheuttavat pitkän ajan kuluessa muutoksia, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen”, toteaa Johnna Swartz Duken yliopiston psykologian ja neurotieteiden laitokselta.

Aiemmassa tutkimuksessa todettiin myös, että ne koehenkilöt, joiden mantelitumake oli erityisen aktiivinen, sairastuivat myöhemmin helpommin masennukseen.

Masennus – ja onnellisuus – johtuu geeneistä

Pohjoismaiden asukkaat nousevat usein onnellisuustutkimuksissa kärkisijoille. Se ei ole sattuma, sillä onnellisuuden taustalla on aivan erityinen geeniyhdistelmä. Siirry masennuksesta onnellisuuteen lukemalla alla oleva artikkeli:

MITÄ MASENNUS ON?

Masennuksen oireita ovat väsymys, ärtyneisyys, keskittymiskyvyttömyys, muistivaikeudet, motorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys, seksuaalinen haluttomuus ja kyvyttömyys nauttia elämästä, ahdistuneisuus ja unettomuus.

Masennustilat ovat usein viikkoja ja kuukausia yhtäjaksoisesti kestäviä sekä toistuvia.

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että noin 350 miljoonaa ihmistä kärsii vuosittain masennuksesta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: