veriryhmät TOP

Veri määrää terveytesi

Uusi tutkimus osoittaa, että veriryhmä on sidoksissa terveydentilaan. Yksi ja toinenkin veriryhmä esimerkiksi kasvattaa sydän- ja verisuonitautien ja muistihäiriöiden riskiä, ja 0-veriryhmä suojaa syövältä.

perjantai 17. helmikuuta 2017 teksti Gorm Palmgren ja Anne Lykke

Veriryhmät ovat ovat yhä edelleen suuri arvoitus lääketieteelle. Vaikka ne löydettiin jo vuonna 1901, niiden merkitystä ihmiselle selvitetään yhä.

Nyt uusi tutkimus osoittaa, että veriryhmällä on merkitystä sairastumisriskille tiettyihin sairauksiin. Ja yksi veriryhmä näyttää antavan paremman suojan kuin muut.

Tällainen on koko maailman veriryhmäjakauma. Siinä esiintyy alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Amerikassa 0-veriryhmä on hyvin yleinen, ja pohjoismaissa useimpien veriryhmä on A.

Veriryhmien kunkku on 0-ryhmä

Jos veriryhmäsi on 0, tilastollisesti olet hyvin turvassa syövältä, muistisairauksilta ja sydäntaudeilta.

Tutkimuksen mukaan A-, B- ja AB-veriryhmillä on nimittäin 15 prosenttia suurempi riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin kuin 0-ryhmällä. Lisäksi näyttää siltä, että 0-ryhmä suojaa myös syövältä.

Syyn tähän arvellaan piilevän siinä, että A-, B- ja AB-veriryhmät pakottavat immuunijärjestelmän ylikierroksille, jolloin elimistöön saattaa kehittyä vähitellen syöpä. 0-ryhmä on tässä suhteessa elimistölle suotuisampi.

AB voi aiheuttaa muistiongelmia

Toinen huomiota herättävä tutkimus osoittaa, että AB-veriryhmäläisillä on peräti 82 prosenttia suurempi riski sairastua muistihäiriöihin kuin henkilöillä, joiden veriryhmä on jokin muu.

Tämän arvellaan johtuvan siitä, että veriryhmä määrää, kuinka helposti veri hyytyy. Helposti hyytyvä veri voi aiheuttaa aivoissa pieniä veritulppia ja vahingoittaa muistia.

FAKTA: Veriryhmä perustuu antigeeneihin

AB0-veriryhmäjärjestelmä perustuu punasolujen pinnalla oleviin eri antigeeneihin eli immuunireaktion aiheuttaviin proteiineihin ja sokereihin, joita kutsutaan nimillä A ja B. 0-veriryhmässä punasolujen pinnalla ei ole lainkaan antigeeneja.

Toinen veriryhmäjärjestelmän perusta, reesustekijä eli Rh-antigeeni, jakaa ihmiset karkeasti kahteen tyyppiin: niihin, joiden veri sisältää antigeeniä (Rh-positiivisiin), ja niihin, joiden veri ei sisällä sitä (Rh-negatiivisiin). Siksi yleensä tehdään jako kahdeksaan veriryhmään: A, B, AB ja 0, joista kukin voi olla joko Rh-positiivinen tai Rh-negatiivinen.

Oman Rh-tyypin tunteminen on tärkeää, koska Rh-positiivisen veren saamisella voi olla Rh-negatiiviselle henkilölle vakavia seurauksia.

Lue, mitä veriryhmät merkitsevät:


Johdatamme sinut tutkijoiden kiehtovaan maailmaan

3 nroa Tieteen Kuvalehteä 9,90. Napsauta tästä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: