Veriryhmä ei määrää ravintoa

Olen lukenut, että veriryhmästä voisi päätellä, millainen ruoka ihmiselle sopii. Pitääkö se paikkansa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vaikka on esitetty, että veriryhmä vaikuttaisi yksilölle sopivaan ravintoon tai liikuntamuotoon ja ohjaisi jopa persoonallisuutta, näitä oppeja ei pidetä tieteellisesti perusteltuina. Ainoa tilanne, jossa veriryhmällä todistettavasti on merkitystä, on verensiirto. Luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmien tulee olla yhteensopivat. Ennen kuin Karl Landsteiner löysi ihmisen veriryhmät 1900–1901, moni verensiirtopotilas menetti henkensä. Merkittävät erottavat tekijät veriryhmissä ovat A-, B- ja 0-jaottelu ja reesustekijä. Punasolujen pintaproteiinit jaetaan A- ja B-tyyppiin. Sen mukaan, onko soluissa A-, B- vai molempien tyyppien pintaproteiineja, veriryhmä on A, B tai AB. Niiden, joilla ei ole kumpaakaan tyyppiä, veriryhmä on 0 eli nolla. Veressä on myös vasta-aineita puuttuvia proteiinityyppejä vastaan: A-ryhmän veressä on B-proteiinin ja B-ryhmän veressä A-proteiinin vasta-ainetta. Niillä, joiden veriryhmä on AB, ei ole vasta-aineita mitään proteiinityyppejä vastaan. Heille sopii kaikki veri. 0-veressä taas on vasta-aineita sekä A- että B-proteiineja vastaan, ja siksi 0-veren jatkeeksi sopii vain 0-veri. Sen sijaan 0-verta voidaan antaa muihin veriryhmiin kuuluville vastaanottajille. Reesustekijät ovat punasolujen proteiineja, joita ihmisellä joko on tai ei ole. Reesuspositiivisten (Rh+) soluissa on reesustekijä, ja reesusnegatiivisilta (Rh-) se puuttuu.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: