Cross section of intestines

Mikä on sinun suolistotyyppisi?

Ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään suoliston bakteerien mukaan. Suolistotyyppi voi olla yhtä tärkeä tieto kuin veriryhmä, sillä eri bakteerikannat vaikuttavat eri tavoin ruoansulatukseen, aineenvaihduntaan ja jopa vastustuskykyyn.

keskiviikko 4. tammikuuta 2012 teksti Gorm Palmgren

Jos tunnet itsesi joskus yksinäiseksi, on hyvä muistaa, että sinulla on aina mukanasi joukoittain hyvin läheisiä seuralaisia. Suolissasi vilistää yli sata biljoonaa bakteeria, eli niitä on kymmenen kertaa niin paljon kuin kehossasi on soluja. Bakteerit edustavat yli tuhatta eri lajia, ja ne painavat noin kilon. Ihmisen ruoansulatuskanavan pieneliöt muodostavatkin yhden luonnon monimuotoisimmista ekosysteemeistä.

Samalla tavalla kuin metsäluonto jaetaan eri metsätyyppeihin lajikoostumuksen mukaan, myös ihmisten suolistobakteerikannat näyttävät jakautuvan eri tyyppeihin. Vaikka henkilöiden välillä on yksilöllisiä eroja, ihmiset voidaan jakaa kolmeen selvästi erottuvaan ryhmään suolistotyyppinsä perusteella.

Ihmisen suolistotyyppejä tutkii kansainvälinen MetaHIT-asiantuntijaryhmä (Metagenomics of the Human Intestinal Tract), jonka johdossa ovat Peter Bork Saksan Heidelbergissa toimivasta Euroopan molekyylibiologian tutkimuslaitoksesta EMBL:stä ja Stanislav Dusko Ehrlich Ranskan valtion maataloustieteellisestä tutkimuslaitoksesta INRA:sta.

Äskettäin MetaHIT julkaisi tutkimuksen, jossa kartoitettiin 22 tanskalaisen, ranskalaisen, italialaisen ja espanjalaisen koehenkilön suolen sisältö ja verrattiin löydöksiä 17:ään Yhdysvalloissa ja Japanissa otettuun näytteeseen.

Suolissa asustavia pieneliöitä on vanhastaan tutkittu kasvattamalla ulostenäytteistä eristettyjä bakteereja laboratoriossa. Tämä menetelmä on kuitenkin epävarma, sillä kaikkia bakteerilajeja ei pystytä viljelemään. Siksi Bork ja Ehrlich määrittivät, mitä kaikkia bakteerilajeja ulosteessa esiintyi, geenierojen avulla.

Bakteerit geenianalyysiin

Koehenkilöiden ruoansulatuselimistön pieneliöstöä alettiin kartoittaa selvittämällä ensin, mitkä ulosteesta löytyneistä dna-pätkistä kuuluivat bakteereille. Sitten bakteeriperäisistä dna-näytteistä määritettiin emäsjärjestys, jonka avulla eri lajit voitiin erottaa toisistaan. Sen jälkeen analyysin tuloksia verrattiin 1?500 tunnetun bakteerilajin geenikarttaan.

Kaikkiaan 80 prosenttia ulosteen dna-pätkistä saatiin yhdistettyä johonkin bakteerilajin. Lajit ryhmitettiin suvun tai pääjakson mukaan. Suku on esimerkiksi Streptococcus, johon kuuluu monia taudinaiheuttajia. Pääjakso on muun muassa Firmicutes, johon kuuluvat useat maitohappobakteerit.

Vaikka jokaisen 33 koehenkilön bakteerikanta oli yksilöllinen, bakteerikantojen välillä oli myös havaittavissa säännönmukaisia yhtäläisyyksiä ja eroja.

Fakta

Suolen sisältö lukuina

Ihmisen suolessa elää ainakin sata biljoonaa bakteeria.

Kaikille yhteisiä bakteerilajeja tunnetaan noin 160, mutta kunkin henkilön suolistossa voi olla yli tuhat eri bakteerilajia.

Ulostemassasta yli puolet koostuu bakteereista.

Suolistossa on jopa kymmenen kertaa niin paljon bakteereja kuin ihmisen elimistössä on soluja.

Teema

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: