Siittiö löytää munasolun luultavasti sattumalta

Miten siittiöt löytävät tiensä munasolun luo? Onko kyse kemiallisesta paikannuksesta?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Munasolun ja siittiöiden välillä voi esiintyä jonkinlaista kemiallista viestintää. Siitä, miten signaalit niiden kesken kulkevat, ei tiedetä tosin mitään varmaa. Monet seikat viittaavat siihen, että nisäkkäillä – tai ainakin ihmisillä – hedelmöitys on pitkälti sattumanvarainen tapahtuma. Toisin sanoen parittelu (yhdyntä) ei automaattisesti johda munasolun hedelmöitymiseen. Kivekset tuottavat valtavan määrän siittiöitä, jotka siemensyöksyn jälkeen lähtevät vaeltamaan kohti munasolua. Vaikka niiden liikettä kuvataan usein määrätietoiseksi vaellukseksi kohti määränpäätä, totuus on hieman toinen. Itse asiassa näyttää siltä, että siittiöt kulkevat sinne, minne ne helpoimmin pääsevät. Koska siittiöitä on samanaikaisesti liikkeellä hyvin paljon, on erittäin todennäköistä, että jokin niistä onnistuu vaikeuksista huolimatta pääsemään perille ja hedelmöittämään munasolun. Yhdynnän jälkeen naisen kummassakin munanjohtimessa on siittiöitä. Tämä viittaa siihen, että munasolun ja siittiöiden välinen viestintä ei ole kovin kehittynyttä, jos sitä yleensä on olemassa. Tavallisestihan jommastakummasta munasarjasta irtoaa kerrallaan vain yksi munasolu. Tietoa siittiöiden ja munasolujen suhteesta on saatu tutkimalla eri piikkinahkaislajeja, kuten merisiilejä ja -tähtiä. Koska niiden siittiöt ovat suuria, niistä on helppoa tehdä havaintoja. Nykyään tiedetään, että piikkinahkaisten munasolut erittävät kemiallisia aineita, jotka houkuttelevat siittiöitä. Nisäkkäillä ei ole todettu vastaavaa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: