Oksentaminen on suojautumiskeino

Miksi esimerkiksi pilaantuneen lihan haju saa ihmisen usein yökkäämään?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vain raadonsyöjät ja muut mädäntyvää eloperäistä ainesta ravinnokseen käyttävät eläimet voivat syödä turvallisesti lihaa, joka jo löyhkää. Ihmiselle pilaantunut ruoka voi aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen ja suolistoinfektion. Siksi hänen on käytettävä aistejaan sen selvittämiseen, onko jokin vielä syötävää. Aistinvarainen arviointi paljastaa melko luotettavasti, milloin ruoka on niin pilaantunutta, että sitä ei kannata nauttia. Näkö- ja hajuaistillaan ihminen saa monenlaista tietoa ravinnostaan. Kun etenkin hajuaistin osalta tietty ärsytyskynnys ylittyy, hän alkaa voida pahoin. Pahoinvointi voi ilmetä vain kuvotuksen tunteena, mutta se voi johtaa myös oksentamiseen. Paha haju on selvä merkki ruoan pilaantuneisuudesta, joten kuvotuksen tarkoituksena on estää ihmistä syömästä, vaikka hänellä olisi nälkä. Mahan sisältö purkautuu kuitenkin suun kautta oksennuksena tavallisesti vain silloin, kun pilaantunutta ruokaa on jo vahingossa nautittu. Oksentaminen kuuluu elimistön luontaisiin puolustuskeinoihin: sen tehtävänä on poistaa mahasta haitalliset aineet. Oksentaminen tapahtuu refleksinomaisesti. Tapahtumasarjaa säätelevät keskushermoston osat sijaitsevat ydinjatkeessa ja aivosillassa. Oksentaminen alkaa siitä, että vatsaontelon paine kasvaa vatsalihasten ja pallean supistuessa. Samanaikaisesti kurkunkansi sulkeutuu ja rintaontelo laajenee. Oksentamisen yökkäämisvaiheen saavat aikaan nopeat lihassupistukset, jotka varmistavat, että mahan sisältö nousee suuhun asti.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: