Maahanlaskun jälkeen ruumiin pehmytkudokset päätyvät bakteerien ravinnoksi. Sen sijaan luurangon hajoaminen kestää normaalisti vuosikausia.

© Shutterstock

Mitä ruumiille tapahtuu hautajaisten jälkeen?

Pian sen jälkeen kun ruumis on laskettu hautaan, alkaa nopea hajoamisprosessi ja vain luut säilyvät ehjänä pidempään.

torstai 20. huhtikuuta 2017

Tavallisesti hautajaiset pidetään parin viikon kuluessa kuolemasta. Jos vainajaa on säilytetty alle neljän asteen lämpötilassa, ruumis ei ole siinä vaiheessa merkittävästi vielä hajonnut. 

Kun ruumis on pantu hautaan, iho alkaa ensin löystyä ja muuttua vihertäväksi. 

>> Hanki vastaukset pieniin ja suuriin kysymyksiin, tilaa Tieteen Kuvalehti tästä.

Ruumis turpoaa, kun kudosten mädäntyessä muodostuu kaasuja.  

KALMON ENSI HETKET:

  • Puoli tuntia kuolemasta: Ensimmäiset näkyvät merkit ovat lautumat. Ne ovat sinertäviä läiskiä iholla. Ne syntyvät, kun verenkierron pysähdyttyä veren hemoglobiini leviää suonia ympäröiviin kudoksiin.

  • 3–4 tuntia kuolemasta: Lihakset alkavat jäykistyä, kun niihin varastoituneet energiapitoiset kemikaalit saavat lihakset supistumaan. Kuolonkankeus alkaa leukalihaksista ja leviää 8–12 tunnissa koko ruumiiseen.

  • 18–36 tuntia kuolemasta: Kuolonkankeus alkaa hävitä, kun kudosten mätäneminen käynnistyy. Muutamassa vuorokaudessa jäykkyys on kadonnut.

Kalsiumpitoisuus määrää luiden hajoamistahdin

Kahdessa kolmessa viikossa suurin osa lihaksista ja sisäelimistä on hajonnut. Ne päätyvät bakteerien ja toukkien ruoaksi. 

Pääosa ruumiista kuitenkin haihtuu ilmaan, sillä kudoksista 80 prosenttia on vettä. Kolmen neljän kuukauden kuluttua jäljellä on enää luuranko. 

Luiden hajoamiseen vaikuttaa ympäröivän maan kalkkipitoisuus. Runsaskalkkisessa maassa luut voivat säilyä vuosituhansia.

ÄÄRIOLOT SÄILYTTÄVÄT

© GETTY IMAGES

Jos ruumis päätyy äärimmäisen kuivaan, lämpimään tai viileään ympäristöön, hajoaminen pysähtyy ja ruumis muumioituu. 

Pehmytkudokset kuivuvat kovaksi massaksi. Muumioitumista tapahtuu myös soissa, missä ympäristö voi olla lähes hapeton.

Onko sinulla tiedeaiheinen kysymys, johon kaipaisit vastausta? Kysy meiltä. Osa kysymyksistä julkaistaan tulevissa Tieteen Kuvalehden numeroissa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: