venyttely top

Tiede selittää: tästä syystä venyttelemme

Aamulla keho tuntuu kaipaavan venyttelyä, sillä ilman sitä uni ei oikein karise silmistä. Mistä syystä ihmiset ojentelevat jäseniään? Tiede yrittää antaa tähän vastauksen.

tiistai 1. syyskuuta 2009 teksti Karine Kirkebæk

Kaikille - isoille ja pienille - on tuttu lähes pakottava tarve kiskotella aamuisin.

Tutkijatkaan eivät tiedä varmasti, mikä siihen on syynä.

Yhden teorian mukaan herätämme kehon ja aivot venyttelyllä pitkän ja passivoivan makoilun jälkeen.

Venyttelemme, jotta sydän herää

Kun nukumme, sydän lyö hitaammin, keuhkot menevät kasaan ja lihakset rentoutuvat. Kun herätyskello soi, kehonkin on herättävä.

Venyttelemällä herätämme lihaksemme, laajennamme keuhkoja ja saamme veren kiertämään. Veri kuljettaa enemmän verta kehoon ja samalla se kuljettaa pois sinne yön aikana kertyneet kuona-aineet.

Lisäksi aivot saavat viestin siitä, että on aika olla valveilla. Toisaalta ihmiset venyttelevät muulloinkin kuin aamuisin. Venyttelytarve syntyy, kun keho on joutunut olemaan pitkään samassa asennossa.

Eläimetkin venyttelevät

Jotkut tutkijat uskovat, että venyttely on tarpeen kehon tiedostamiseksi ja sen asennon rekisteröimiseksi. Siksi sekä aikuiset, lapset, sikiöt että eläimet venyttelevät.

Kalat levittelevät eviään ja huitovat niillä, koirat ja kissat työntävät etutassuja eteen ja köyristävät tai notkistavat selkäänsä, kun taas kanat venyttävät kaulaansa ja toisen puolen siipeä ja koipea, joten venyttelyn tarve on hyvin yleinen.

Yleisimmin tutkijat arvelevat venyttelyn syyksi sitä, että se tekee lihaksista ja nivelistä joustavia, kiihdyttää verenkiertoa ja vähentää stressiä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: