Eating in the dark

Aistimaailma

Ihminen hahmottaa ympäristöään ja toimii siinä aistiensa perusteella. Aistien ansiosta ihminen voi valita sopivat vaatteet, nauttia vastaleivotun pullan tuoksusta ja kävellä vaikkapa nuoralla putoamatta alas. Myös ihmisten välinen viestintä perustuu eri aistien käyttöön.

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Tiedon maailma -kirjasarjasta: Aistit ovat kuin pieniä antenneja, jotka keräävät informaatiota ympäröivästä maailmasta tai elimistön omia signaaleja.

Informaatio siirtyy aivoihin, jotka päättävät, mikä on tärkeää ja miten siihen pitää reagoida. Kun nenä esimerkiksi havaitsee jotain makean tuoksuista ja silmät näkevät jotain vaaleanruskeaa, jonka päällä on jotain pehmeää, silmät ja nenä muuntavat ärsykkeet aivoihin lähetettäviksi signaaleiksi ja aivot järjestelevät, käsittelevät ja tulkitsevat signaalit. Tämän prosessin avulla ihminen tunnistaa vohvelikahvilan ja voi käydä ostamassa jäätelövohvelin.

Aistiärsykkeiden lajitteleminen on yksi aivojen tärkeimmistä tehtävistä. Jos aivot eivät kykenisi asettamaan aistien välittämää informaatiota tärkeysjärjestykseen, ne hukkuisivat informaatiotulvaan. Ihminen ei pystyisi keskittymään keskusteluun tai saamaan mitään valmiiksi, sillä hän poukkoilisi mielijohteesta toiseen kuin pikkulapsi, jonka huomio siirtyy asiasta toiseen sitä mukaa kuin uusia ärsykkeitä ilmaantuu.

Ajan mittaan aivot oppivat lajittelemaan ärsykkeitä ja kiinnittämään huomiota kulloinkin vain olennaisiin. Kirjaa lukiessaan ihminen ei kuule vieressä soivaa radiota, karamellipaperien rapina elokuvateatterissa ei häiritse keskittymistä itse elokuvaan, ja vohvelien tuoksu jää huomiotta matkalla työhaastatteluun.

Aivot säätelevät myös herkkyyttä eri aistimuksille. Esimerkiksi sokeilla on usein näkeviä parempi kuulo ja hajuaisti, koska niiden tehtävänä on osaltaan korvata puuttuvaa näköä. Viininmaistajille ja hajusteiden suunnittelijoille kehittyy ajan mittaan herkkä hajuaisti, ja voimistelijoilla sekä balettitanssijoilla on vuosia kestäneen harjoittelun tuloksena parempi tasapainoaisti kuin useimmilla muilla.

Synestesia – aistien sekoittuminen

Synestesia tarkoittaa sitä, että normaalisti erillisinä koettavat aistielämykset sulautuvat toisiinsa. Esimerkiksi luvut voivat olla synesteetikosta tietyn värisiä, paras ystävä näyttää punaiselta ja pianon koskettimien painaminen synnyttää makuaistimuksia. Monilla ihmisillä on todettu synesteettisiä näkö-, tunto- ja makuaistimuksia. Joillakin henkilöillä synestesia on ilmennyt kuulohavaintoina. He saattavat kuulla jysähdyksiä, piippauksia tai surinaa nähdessään esineiden liikkuvan tai valojen syttyvän.

Synestesian erikoistapauksiin kuuluu värisokea, joka näkee fyysisesti vain harvoja värejä mutta hahmottaa sitäkin useampia värejä aina nähdessään tiettyjä lukuja. Tämä johtunee siitä, että vaikka silmien toiminnassa on häiriöitä, aivot toimivat normaalisti ja tuottavat puuttuvat värit.

Synestesian syitä ei tunneta tarkalleen, mutta todennäköisesti synestesia johtuu siitä, että aivojen aisteja käsittelevät alueet ovat yhteydessä toisiinsa normaalista poikkeavalla tavalla. Arviolta noin prosentti väestöstä on synesteetikkoja.

Tiedon maailma

Tiedon maailma on upea kirjasarja, joka esittelee tieteen eri alueita. Voit tutustua sarjaan ja tilata ensimmäisen osan tästä:

Tiedon maailma

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: