Pitkään on luultu, että nykyihminen on evoluution myötä menettänyt puruvoimaansa varhaisempiin ihmislajeihin ja nykyisiin ihmisapinoihin verrattuna. Australialaistutkijat eivät niele tätä teoriaa. Heidän mukaansa sukulaislajeillamme on tosin jykevämpi pääkallo ja vahvemmat leukaperät, mutta ne eivät kuitenkaan välttämättä pure meitä kovempaa.
Stephen Wroen kollegoineen Uuden-Etelä-Walesin yliopistosta laati tietokonemallit ihmisen, simpanssin, gorillan, orangin, gibbonin ja kahden 1,2–3 miljoonaa vuotta sitten eläneen ihmislajin, Australopithecus africanuksen ja Paranthropus boisein, kallosta. Kolmiulotteisilla malleilla voitiin tarkastella purulihasten toimintaa ja voiman kohdistumista kallon ja leukojen eri osiin.
Tietokonesimulaation tulos osoitti, että vaikka pääkallomme ja leukamme ovat kevytrakenteisemmat ja leukojemme purulihakset heikommat kuin muilla lajeilla, lihasvoimamme jakautuu paremmin kuin muilla lajeilla. Niinpä nykyihmisen puruvoima kestää hyvin vertailun ihmisapinoiden ja muinaisten sukulaislajien kanssa.
Vaikka nykyihminen pureekin kovaa, meidän leukaperämme sopivat parhaiten lyhytkestoiseen toimintaan, kuten pähkinöiden murskaamiseen tai lihan hienontamiseen. Sukulaislajiemme leuat taas soveltuvat paremmin esimerkiksi sitkeiden kasvien pitkäkestoiseen jauhamiseen.
Nykyihminen pystyy puremaan hampaansa yhteen yhtä kovaa kuin muinoin eläneet edeltäjälajimme tai nykyiset ihmisapinat. Heikomman lihasvoimamme korvaa purennan paineen tasaisempi jakautuminen leukoihin ja hampaisiin.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.