Skitsofrenia

Skitsofrenia on vakava mielenterveyshäiriö, psykoosi. Sen oireisiin kuuluvat yleensä harha-aistimukset ja -luulot sekä tunteiden ja ajatusten välisen yhteyden vääristyminen. Perimä vaikuttaa huomattavasti sairastumisriskiin, mutta skitsofrenian puhkeaminen vaatii yleensä jonkin laukaisevan tekijän, kuten psyykeä kuormittavan elämäntilanteen tai päihteiden väärinkäytön.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että skitsofreenikkojen aivot eivät ole rakenteeltaan eivätkä toiminnaltaan aivan normaalit. Saksalainen Andreas Meyer-Lindenberg Mannheimin mielenterveyden keskustutkimuslaitoksesta kuvasi vuonna 2008 noin 500 ihmisen aivot. Heistä puolet sairasti skitsofreniaa. Magneettikuvaus paljasti, että muistitoimintoihin osallistuva aivoturso sekä useat aivokuoren harmaan aineen alueet olivat skitsofreenikoilla tavallista pienemmät.

Sen sijaan skitsofreenikoilta löytyi poikkeuksellisen suuria aivojen sisärakenteita. Nämä osat tunnetaan aivojuovion nimellä. Alueen toiminnalla on merkitystä niin tunteiden kuin liikkeidenkin säätelylle. Lisäksi aivojuovio välittää eri aivoalueiden toisilleen lähettämiä viestejä. Skitsofreenikoilla viestiyhteydet ovat ilmeisesti epänormaalit.

Aivojen osien väliltä puuttuu yhteyksiä

Ian Ellison-Wright ja Ed Bullmore brittiläisestä Cambridgen yliopistosta analysoivat vuonna 2009 yli 400:n skitsofreniaa sairastavan ihmisen aivojen rakenteen. Aineisto oli saatu magneettikuvaukseen perustuvalla diffuusiotensoritekniikalla, jossa mitataan veden lämpöliikettä kudoksissa. Sillä saadaan monipuolista tietoa kudoksen toiminnasta, hieno­rakenteesta ja kudosrakenteiden suunnista.

Kuvaus paljastaa, mitkä aivojen osat liittyvät toisiinsa. Brittitutkimuksen mukaan skitsofreenikoilla oli niukasti hermoyhteyksiä kahdella otsa- ja ohimolohkojen alueella. Kyseisillä osilla on ratkaiseva asema talamuksen, otsa­lohkon ja pihtipoimun sekä otsa-, ohimo- ja päälakilohkon välisessä viestinnässä.