Top rajakokemus teaser

3 vaikuttavaa rajakokemusta: lue selitykset tästä

Kirkasta valoa pimeän tunnelin päässä. Rajakokemus kuuluu monien mielestä yliluonnollisiin ilmiöihin. Uuden näkökulman asiaan antaa tuore tieto, että elämän ja kuoleman rajalla aivot pursuvat viestiaineita.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 teksti Gorm Palmgren ja Rikke Jeppesen

1. Kirkkaat valot ja tunnelit johtuvat hapen määrän heilahteluista

Monista rajakokemuskuvauksista nousee esiin elämys, jota pidetään näköhavaintona pimeästä tunnelista ja kirkkaasta valosta.

Tutkimusten mukaan 31 prosenttia niistä henkilöistä, joilla on ollut rajakokemuksia, kertoo liikkuneensa tunnelissa, kun taas 23 prosenttia sanoi nähneensä voimakasta valoa.

Tutkijat ovat nyt löytäneet kummallekin fyysisen selityksen.

Kun sydän pysähtyy, koko elimistön hapensaanti romahtaa. Silmän verkkokalvo on erittäin herkkä hapenpuutteelle, joka lamaa sen valoherkät hermopäätteet. Happivaje leviää verkkokalvon reunalta kohti keskustaa ja supistaa samalla näkökenttää, jolloin syntyy putkinäköä vastaava aistimus tunnelista.

Jos silmän hermot ja aivot ovat kärsineet hapenpuutteesta jonkin aikaa, ne ärtyvät, kun ne saavat virkoamisen alkaessa happea runsaasti. Siksi silmän hermot sähköttävät impulsseja, jotka aivojen näköalue tulkitsee voimakkaaksi valoksi.

2. Ruumiistapoistumiskokemus on aivojen sähköhäiriö

Oudoimmissa rajakokemuksissa henkilöt kertovat sydänpysähdyksen aikana kokeneensa, että heidän sielunsa irtautui ruumiista. Potilaat kuvaavat, miten heidän ruumiinsa jäi makaamaan, kun he itse katsoivat tapahtumia ylhäältä.

Vuonna 2002 lääkäri Olaf Blanke sveitsiläisestä Geneven yliopistosairaalasta teki kokeen, jonka tulos voi selittää, miksi neljäsosaan rajakokemuksista liittyy kehostapoistumiskokemus. Blanke sai näyttöä siitä, että kokemus monien sieluksi tai mieleksi käsittämän tajunnan irtaantumisesta ruumiista johtuu aivojen sähkötoiminnan häiriöstä.

Blanke hoiti epilepsiaa heikkoa sähkövirtaa johtavilla elektrodeilla, jotka vaikuttivat aivojen hermoimpulssien avulla tapahtuvaan viestintään. Kun elektrodit asetettiin takaraivon tiettyyn osaan, potilas koki painuvansa syvemmälle vuoteeseen.

Kun sähkövirtaa voimistettiin, epileptikosta tuntui, että hän kohosi kattoon ja näki sieltä kehonsa.

Kehostapoistumiskokemus syntyi kulmapoimuksi nimitetyn päälakilohkon osan toiminnan häiriintyessä. Tällä alueella on suuri merkitys kyvylle hahmottaa oma asema tilassa.

Jos kulmapoimu ei toimi normaalisti esimerkiksi siihen johdetun sähkövirran tai viestiaineryöpyn takia, aivoihin tulee eräänlainen oikosulku, joka voi laukaista kehostapoistumiskokemuksen.

3. Hallusinaatiot syntyvät, kun aivot painavat uninappia

Monet sydänpysähdyksen kokeneet potilaat ovat kertoneet nähneensä unenomaisia hallusinaatioita. Melkein kolmasosa kertoo kohdanneensa kuolleita sukulaisiaan tai tuttaviaan olleessaan elämän ja kuoleman rajalla. 29 prosenttia puolestaan kertoo nähneensä viehättäviä maisemia ja 13 prosenttia nähneensä menneen elämänsä.

Neurologian professori Kevin Nelson yhdysvaltalaisesta Kentuckyn yliopistosta selittää tällaiset harhat kahden eri tajunnantason sekoittumisena.

Toinen niistä on valvetilaan kuuluva tietoisuus, toinen taas unen aikainen REM- eli vilkeunivaihe.

Vilkeunen aikana tunteiden ja aistitiedon käsittelyyn osallistuvat aivojen osat ovat erittäin aktiivisia. Tällöin aivotoiminta on melko samanlaista kuin valveilla. Jos herää kesken unennäön, on hyvinkin mahdollista tiedostaa, mistä on uneksinut.

Uni on kuitenkin elämys, jossa aidot ja kuvitteelliset ainekset voivat yhdistyä villillä ja vaikeaselkoisella tavalla. Nelsonin käsityksen mukaan aivoissa saattaa vallita kriittisellä hetkellä täysi kaaos. Siksi ne voivat valita väärän tietoisuuden tason – ja tuottaa näin rajakokemuksen unenomaiset näyt.

REM-unen aikana ihminen on tietoinen, ja hän voi herätessään muistaa unen yksityiskohdat. Uni on kuitenkin hyvin erityinen tietoisuuden tila, jossa aivot sekoittavat keskenään vanhoja mustoja, ajatuksia ja mielikuvituksen tuotoksia.

Sydän pysäyttää itsensä aivojen aloitteesta

Kuolinkamppailunsa aikana aivot myös lähettävät paljon välittäjäaineita sydämeen. Hengenvaarallinen tilanne saa aivot vapauttamaan runsaasti eri viestiaineita, kuten dopamiinia ja noradrenaliinia. Ryöpsähdys aiheuttaa miellyttävän kokemuksen, jossa huomiokyky herkistyy. Aivot myös välittävät sydämelle käskyn pysähtyä. Lue lisää artikkelista:

Johdatamme sinut tutkijoiden kiehtovaan maailmaan

3 nroa Tieteen Kuvalehteä 9,90. Napsauta tästä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: