Paniikkihäiriö aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta

Mistä paniikkihäiriössä on kyse? Siitä puhutaan paljon, mutta sen oireista ja hoitotavoista kerrotaan yleensä niukasti. Miksi?

Paniikkihäiriölle on omistettu viime aikoina paljon palstatilaa. Se on monimuotoinen psyykkinen häiriö, jolle ovat ominaisia toistuvat voimakkaat ahdistuskohtaukset ja pelkotilat. Psyykkisten aistimusten lisäksi paniikkihäiriöön liittyy yleensä myös fyysisiä oireita, kuten hengenahdistusta, sydämentykytystä, pahoinvointia, huimausta ja hikoilua. Jos paniikkikohtausten pelko johtaa tiettyjen tilanteiden tai paikkojen välttämiseen, ihminen kärsii ns. laaja-alaisesta paniikkihäiriöstä. Syynä oireiden ja hoitotapojen ylimalkaiseen käsittelyyn yleistajuisissa julkaisuissa lienee ennen kaikkea se, että paniikkihäiriö voi ilmetä hyvinkin yksilöllisellä tavalla. Asiantuntijat kehottavat kuitenkin ihmisiä suhtautumaan vakavasti kaikenlaisiin toistuviin paniikki- ja ahdistuskohtauksiin, sillä ne saattavat olla merkki ns. neuroottisesta prosessista, joka johtaa psyykkisen häiriön syntyyn. Paniikkihäiriö vaatii hoitoa, sillä pitkittyessään se voi mm. aiheuttaa masennusta ja altistaa itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Paniikkihäiriön hoidossa käytetään sekä lääkkeitä että psykoterapiaa. Mm. masennuslääkkeisiin kuuluvat klomipramiini, sitalopraami ja fluoksetiini sekä rauhoittaviin, tuskaisuutta vähentäviin bentsodiatsepiineihin kuuluva alpratsolaami ovat osoittautuneet tehokkaiksi paniikkihäiriön hoidossa. Paniikkikohtaukset saadaan usein loppumaan kokonaan, kun lääkehoitoon yhdistetään psykoterapiaa, jossa ongelman syitä ruoditaan syvemmin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: